Amala fi Kaayyoowwan Komishinii Marii Biyoolessaa Itoophiyaa

Odeeffannoo Qophii fi Dhimmichaa

• Mata Duree: Sababa Itoophiyaan Waan Dogoggoraa Raawwachuu Partee fi Waan Sertaa Dhiistuuf
• Miidiyaa / Chanaalii: Tghat Media
• Guyyaa Maxxansaa: Hagayya 13, 2026
• Keessummaa: Pirofesaara Iski’eel Gabbisaa (Pirofesaara Seenaa Yuniversitii Kettering, USA)
• Dhimma Maree: Xiinxala Komishinii Marii Biyoolessaa Itoophiyaa, Manca’iinsa Heeraa (Constitutional Vandalism), Aangoo Abiy Ahmed, Lola Naannolee fi Siyasaa Ji’oopooliitiksii Addunyaa.

---

Boqonnaa 1: Amala fi Kaayyoowwan Komishinii Marii Biyoolessaa Itoophiyaa

• Tapha To’atame (A Controlled Charade):
  • Komishiniin Marii Biyoolessaa akka meeshaa hiikkaa waldhabdee banaa fi saaxilamaa ta’etti osoo hin taane, aangoo Abiy Ahmed fi Paartii Badhaadhinaa cimsachuuf meeshaa gubbaa gadiif ijaarameedha.
  • Ulaagaaleen marii biyooleessaa milkaa’aadhaaf barbaachisan—kan akka hirmannaa hunda hammataa, saaxilamummaa, ajendaa walaloomaatiin murteessuu fi aangoo qoodachuuf qophaa’uu—guutummaatti dhabamaniiru.
• Ceumsa Siyasaa Dhorkuu:
  • Mariin biyooleessaa milkaa’aan sadarkaa deetaa sadii qaba: jijjiirama waldhabdee (lola dhaabuu irratti waliigaluu) fi ceumsa siyasaa (waliigaltee sana aangoo qoodachuudhaan hojii irratti oolchuu).
  • Muummeen Ministeeraa Abiy Ahmed guyyaa jalqabaa irraa eegalee “Mootummaan Ceumsaa Itoophiyaa keessatti matumaa hin uumamu” jechuudhaan bu’aa marii kanaa guutummaatti cufaatti godheera.
• Paartii fi Aangoo Dhuunfaa Cimsachuu:
  • Yaadotni komishinii irraa dhihaatan—kan akka sirna paarlamaa irraa gara sirna walxaxaa (hybrid) paarlamaani pirezidaantiitti jijjiiruu—Abiy Ahmed-iif aangoo ol-aanaa (Pirezidaantii) kennuudhaan dura-teessota addunyaa waliin sadarkaa walfakkaatu irratti akka dhaabbatu gochuuf kan yaadameedha.

Boqonnaa 2: Waliigaltee Siyasaa 1991 fi Manca’iinsa Heera Biyyaa (Constitutional Vandalism)

• Bu’uura Waliigaltee 1991:
  • Chaartariin Ceumsaa 1991 fi Heerri Biyyaa 1995 kan uumame waliigaltee socho’iisa bilisummaa (TPLF, OLF, ONLF, EPLF, EPDM, fi kf) kanneen sirna Dargii kufisan gidduutti ta’eedha.
  • Kunis Itoophiyaa gara “federaalizimii sabootaa, saba-lammiilee fi uummatootaa”tti jijjiiruudhaan naannoleen of akka bulchan, giddu-galeessa immoo wajjin akka bulchan gochuudhaan diigamiinsa biyyaa baraare.
• Barbaachisummaa Keeyyata 39ffaa:
  • Mirgi sabootaa of-murteessuu hanga fottoquutti (Keeyyata 39) akka tasaa fedhii fottoqinsa hir’iseera; sababiin isaas naannolleen fedhiidhaan Itoophiyaa keessa akka turaaniif mirga waan kenneef, waggoota 27f tasgabbii fi guddina diinagdee fde.
  • Hirira mormii 2015–2018 keessa EPRDF irratti ka’e sirna federaalizimii sab-daneessaa diiguuf osoo hin taane, mirga heeraa kabachiisuu, dimokiraasii fi dhaabbilee qajeeltu uumuu irratti xiyyeeffate ture.
• Hiika Manca’iinsa Heeraa (Constitutional Vandalism):
  • Mirga of-murteessuu, sab-daneessummaa fi federaalizimii waggoota dhibbaaf falmame dhiisanii aangoo giddu-galeessatti humnaan fiduun “Manca’iinsa Heeraa” jedhama—kunis seenaa fi waliigaltee uummataa diiguudha.

Boqonnaa 3: Ajendaawwan Saddeettan fi Dhimmoota Ijoo Dhiisisee Waan Trivial Ta’e Irratti Xiyyeeffachuu

• Ajendaa Babal’isaa Garuu Qoofaa Ta’e:
  • Komishiniin Marii Biyoolessaa waggoota afur keessatti ajendaawwan gurddoo saddeet walitti qabeera:
    1. Ijaarsa Biyyaa (aadaa waloo, seenaa, afaan)
    2. Caasaa mootummaa fi sirna bulchiinsaa
    3. Sadarkaa magaalota federaalaa (Finfinnee fi Dirree Dhawaa)
    4. Dhimma amantaa fi wal-danda’a amantaa
    5. Ijaarsa dhaabbilee
    6. Seera ol-aantummaa fi mirga namoomaa
    7. Dhimmoota hawaasummaa fi diinagdee
    8. Ijaarsa nageenyaa, hiikkaa waldhabdee fi haqaa ceumsaa
• Dhimmoota Ijoo Lolaa Dhiisuu:
  • Ajendaawwan kunniin dhimmoota naannoo (kan akka wal-danda’a amantaa kan uummata keessa jiru) irratti xiyyeeffatu malee, sababa lolaa fi waraana biyya keessatti deemaa jiru ni dhiisu.
  • Dhimmoota ijoo—kan akka lola Oromiyaa, Amhara fi Tigraay keessatti dhaabuu, aangoo qoodachuudhaaf mari’achuu fi haqaa ceumsaa qajeelaa uumuu—guutummaatti dagatamaniiru.

Boqonnaa 4: Kuffaatii Abbaa-Irrummaa, Ol-aantummaa fi Centralization

• Barumsa Waggoota Saddet Waraanaa Irraa Argame:
  • Abbaa-Irrummaan Hin Danda’amu: Bulchiinsi abbaa-irree nama tokkoo ykn paartii tokkoo Itoophiyaa bulchuu hin danda’u; deggarsi Abiy Ahmed bara 2018 qabaature guutummaatti dhumeera.
  • Ol-aantummaa Sanyii Hin Danda’amu: Gareen sanyii tokkoo (Oromoo, Amhara, ykn Tigraay) fedhii siyasaa isaa uummata biraa irratti humnaan fe’uu hin danda’u.
  • Aangoo Giddu-galeessatti Fiduun (Centralization) Hin Danda’amu: Humnaan sirna tokkoo fi aadaa tokko fe’uun waraana bara baraa fi kuffaatii biyyaa qofa fida.
• “Mootummaa Dhaqna Hin Qabne” (Phantom State) Finfinnee Keessatti:
  • Mootummaan giddu-galeessaa kutaa biyyaa baay’ee to’achuu hin danda’u; bulchiinsi Finfinnee keessa jiru “Phantom State” (mootummaa maqaa qofa) ta’ee ijaarsa magaalaa (masaraa, paarkii) irratti qofa murtaa’eera.

Boqonnaa 5: Lola Babal’atu, Ji’oopooliitiksii fi Dhiibbaa Biyyoota Alaa

• Waraana Fuula Baay’ee:
  • Waraanni Oromiyaa (OLA), Amhara (Fano), Tigraay (yaaddoo lolaa) fi naannoo Somaalee (ONLF) fi Benishangul-Gumuz keessatti babal’achaa jira malee hin dhaabbanne.
• Campain Miidiyaa fi “Qooddii Bulchi”:
  • Abiy Ahmed miidiyaa naannoo Amharaa fi Oromiyaatiin saboota walitti buusuuf, fi gareewwan mormitoota “diagga seenaa biyya alaa” waliin hidhata qabu jechuudhaan yakka.
• Dhiibbaa Ji’oopooliitiksii Biyyoottan Alaa:
  • Humnoonni biyya alaa (keessattuu United Arab Emirates / UAE) tarsiimoo nageenya Itoophiyaa irratti dhiibbaa uumuudhaan, Itoophiyaa gara waldhabdee Sudaan fi hidhata naannoo (Egipti, Turkii, Somaaliyaa) keessatti oofu.

Boqonnaa 6: Gorsa Immoo Imala Siyasaa Gareewwan Morman fi Kaayyoowwan Fuulduraa

• Gufuu Guddaa Kuffisuu:
  • Gareewwan mormitoota fi waraanaa (Oromiyaa, Amhara, Tigraay, Somaalee, fi kf) nageenya, of-bulchiinsa fi mirga of-murteessuu argachuuf gufuu guddaa (mootummaa aangoo qoodachuu mormu) dursa kuffisuu akka qaban agarsiisu.
• Waliigaltee Post-Conflict Ijaaruu:
  • Gareewwan mormitoota hundi wajjin mari’achuudhaan yaada bu’uuraa sadii irratti waliigaluu qabu: Abbaa-Irrummaan Hin Jiru, Ol-aantummaan Sanyii Hin Jiru, fi Centralization Humnaa Hin Jiru.
• Tokkummaa vs. Diigamiinsa Guutuu:
  • Ceumsa siyasaa waloo uumuu dhabuun biyyattii gara kuffaatii fi jeequmsa guutuutti oofa; kunis godaantota miliyonaan lakkaa’aman gara Eebla Afriikaa fi Yuurooppiitti erga.