Haalli siyaasaa Gaanfa Afrikaa keessa jiru walitti bu’iinsa keessoo Itoophiyaa isa jijjiiramaa jiruufi dhiibbaa inni naannoo bal’aa irratti qabuun haalaan ibsama. Erga Muummichi Ministeeraa Abiy Ahimad bara 2018 aangoo qabatee koalaalishinii sab-daneessaa Adda Dimookiraatawaa Warraaqsa Ummatoota Itoophiyaa (ADWUI/EPRDF) diigee gara Paartii Badhaadhinaa isa giddu-galeeffatetti jijjiiree as, Itoophiyaan qoodama keessoo cimaa keessa dabartee jirti.
Qabsoon mootummaa federaalaa Abiy fi “fuullee/addawwan” naannoo fi saba irratti hundaa’an adda addaa gidduu jiru waraana guddaa tokko irraa gara finciloota hedduu wal-faana geggeeffamaniitti kan jijjiirame yoo ta’u, kunis bu’uurumaan Gaanfa Afrikaa tasgabbii dhabsiiseera.
1. Addawwan Keessaa fi Finciloota Mootummaa Federaalaa Mormanii Ka’an
A. Adda Tigraay (TPLF)
- Dadhabina/Tasgabbii Dhabuu Erga Piriitooriyaa Boodaa: Waraanni Tigraay bara 2020–2022 inni lubbuu hedduu galaafate Sadaasa 2022tti Waliigaltee Walitti-bu’iinsa Dhaabuu Piriitooriyaatiin (CoHA) kan xumurame yoo ta’u, lola Raayyaa Ittisa Biyyaa Itoophiyaa (ENDF) fi Adda Bilisummaa Ummata Tigraay (TPLF) gidduu ture karaa seera qabeessaan dhaabsiise.
- Wal-dhabdee Bu’uuraa Hin Furamin: Waliigaltee nagaa jiraatus, tasgabbiin ammayyuu yaaddoo keessa jira. Dhimmoonni ijoon hin furamin hafaniiru, keessumaa haalli teessuma Dhiha Tigraay (kan humni Amaaraa fi loltoonni federaalaa qabatanii jiran) akkasumas loltoonni Tigraay guutummaatti hidhannoo hiikkachuu, waraana irraa gaggeeffamuu fi gara hawaasaatti deebi’uu (DDR) isaaniiti.
- Qoodama Keessoo TPLF: Hoggansa TPLF keessatti qoodamni siyaasaa uumame (keessumaa garee Pirezidaantii Bulchiinsa Yeroo Naannoo Tigraay Geetaachoo Raddaa cinaa hiriiree fi garee paartichaa isa cimee mormu kan Dabratsiyoon Gabramikaa’eliin durfamu gidduutti) bulchiinsa waraana boodaa fi walitti-makama federaalaa caalaatti walxaxaa godheera.
B. Adda Amaaraa (Milishoota Faannoo)
- Michuuwwan Gara Diinaatti Jijjiiraman: Yeroo waraana Tigraayitti, humnoonni addaa naannoo Amaaraa fi milishoonni Faannoo leellistoota mootummaa Abiy turan. Haa ta’u malee, walakkaa bara 2023tti yeroo mootummaan federaalaa humnoota addaa naannolee diiguu fi caasaa nageenyaa biyyaalessaatti makuu beeksisetti walitti-dhufeenyi isaanii guutummaatti cabe.
- Fincila Hidhannoo: Milishoonni Faannoo hidhannoo hiikkachiisuu akka yaalii uummata Amaaraa naannolee ollaa (Tigraay fi Oromiyaa) duraatti saaxiluu/laaffisuutti ilaalan. Walitti bu’iinsi kun naannoo Amaaraa guutuu keessatti gara fincila hidhannoo bal’aatti kan guddate yoo ta’u, lola yeroo hunda ENDF waliin ta’u, labsiilee yeroo ariifachiisaa, haleellaa diroonii, fi bu’uuraalee daldalaa gurguddoo gara Finfinneetti geessan jeequun beekama.
C. Adda Oromoo (Waraana Bilisummaa Oromoo – WBO)
- Walitti-bu’iinsa Oromiyaa Keessatti Itti Fufe: Abiy sanyii Oromoo ta’us, Waraanni Bilisummaa Oromoo (WBO) (kan mootummaan ABO-Shanee jedhee waamu) kutaalee dhihaa fi kibba Oromiyaa keessatti fincila yeroo dheeraa geggeessaa jira.
- Marii Nagaa Hin Milkoofne: Marriin kallattii walitti aansee Taanzaaniyaa keessatti geggeeffame dhukaasa dhaabuu waliigalaa fiduu hin dandeenye. WBO’n mootummaan federaalaa mirga carraa murteeffannaa Oromoo dhiibuufi sirna abbaa-irrummaa giddu-galeessaa itti fufsiisaa jira jechuun himachuu itti fufeera.
2. Dhiibbaa Naannawaa Gaanfa Afrikaa Keessatti Uumame
Rakkina nageenya keessoo Itoophiyaa dorgommii joopolitikaa Gaanfa Afrikaa waliin kallattiin kan wal-faana deeme yoo ta’u, walitti-hidhata naannichaas haaraatti bocera.
A. Wal-dhabdee Itoophiyaa fi Ertiraa
- Michummaa Irraa Gara Morkii Tarsiimawaatti: Pirezidaantiin Ertiraa Isaayyaas Afawarqii yeroo waraana Tigraayitti michuu alaa isa ijoo Abiy ture. Haa ta’u malee, yeroo marii nagaa Piriitooriyaatti Asmaraatti cinaatti dhiibamte.
- Wal-dhabdee Daangaa Irratti: Ertiraan kutaalee kaaba Itoophiyaa tokko tokko keessatti humna waraanaa ishee tursiisuu itti fufteetti. Asmaraan jiraachuu TPLF fi ejjennoo keessoo Abiy isa jijjiiramaa jiru akka miidhaa tarsiimawaatti ilaalte. Kanaanis, Ertiraan gareewwan mormitoota Itoophiyaa, keessattuu miseensota naannoo Amaaraa fi Tigraay keessa jiran waliin hariiroo uumuudhaan waraana kallattii biyyoota lamaan gidduutti uumamuu danda’uuf yaaddoo uumteetti.
B. Waliigaltee (MoU) Somaalilaandi fi Rakkina Soomaaliyaa Waliinii
- Carraa Galana Argachuu fi Galaana Diimaa: Amajjii 2024tti, Itoophiyaan daldalaafi buufata doonii waraanaatiif Galoo Galaana Eedan argachuuf, birmadummaa Somaalilaand gamaaggamuuf waadaa galuun, mootummaa ofiin of beeksifte Somaalilaand waliin Waliigaltee Hubannoo (MoU) mallatteessite.
- Walitti-bu’iinsa Dippilomaasii: Mootummaan gidduugaleessaa Soomaaliyaa waliigalticha akka dhiittaa seeraan alaa birmadummaa isheetti ilaale. Kunis Moqadishoottiin tumsa mormii Itoophiyaa akka ijaartu taasise; Masrii, Turkiifi Ertiraa waliin walii galtee waraanaa fi ittisaa saffisaan cimsite; akkasumas loltoonni eegumsa nagaa Itoophiyaa ergama Gamtaa Afrikaa Soomaaliyaa keessaa guutummaatti akka ba’an gaafatte.
C. Marsuu Masrii fi Hidha Haaromsaa Guddicha (GERD)
- Wal-dhabdee Abbayyaa: Komin yeroo dheeraa Masriin Hidha Haaromsaa Guddicha Itoophiyaa (GERD) irratti qabdu siyaasa Gaanfa Afrikaa keessatti humna haaraa argateera.
- Dhiibbaa Tarsiimawaa: Kaayiroon walitti-dhufeenya badaan Itoophiyaan Soomaaliyaa fi Ertiraa waliin qabdu fayyadamuun gargaarsa waraanaa erguufi Moqadishootti nageenya eeguuf waraana qubsiisuuf waadaa galte. Kunis qabatamaan Itoophiyaa naannichaan akka marfamu taasisuun, siyaasa Galaana Diimaa/Galoo Galaana Eedan wal-dhabdee sulula Abbayyaa waliin walitti qabsiisa.
D. Daangaa Sudaanii fi Waraana
- Al-Fashaagaa fi Jeequmsa Naannichaa: Waraanni biyya keessaa Sudaan (Raayyaa Waraanaa Sudaanii fi Humnoota Deggarsa Ariifachiisaa/RSF gidduutti ta’e) kutaalee kaaba-dhihaa Itoophiyaa caalaatti tasgabbii dhabsiiseera. Naannoon daangaa gabbataa kan falmisiisaa ta’e Al-Fashaagaan, kan yeroo dheeraaf humnoota Sudaanii fi milishoota Amaaraa gidduutti bakka lolaa ture, ammas haalaan kan waraaneeffameefi qaamolee naannichaatiin faayidaa waraana bakka-bu’iinsaatiif kan saaxilamee jiruudha.
Cuunfaa Haala Siyaasaa Yeroo Ammaa
- Aangoon Qoodamuu: Mootummaan Itoophiyaa adda tokkoome tokko dura dhaabbachuu mannaa waraana hidhannoo yeroo walfakkaataatti baname hedduu to’achaa jira; kunis dinagdee biyyattii miidhee ENDF haalaan dadhabsiiseera.
- Qoodama Sabummaa mormii Giddu-galeessummaa: Rakkina siyaasaa bu’uuraa ta’e ammayyuu hin furamne: Mul’anni Abiy Ahimad eenyummaa biyyaalessaa Itoophiyaa isa giddu-galeeffateefi tokkoome ijaaruuf qabu, gaaffiiwwan naannoleen ofiin of bulchuu fi mirga carraa murteeffannaa sabummaa kan addawwaniin dhihaatu waliin kallattiin walitti bu’a.
- Dippilomaasii Naannichaa Waraanaan Guutame: Gaanfi Afrikaa gara gareewwan walmorkatanitti qoodamaa jira—gama tokkoon Itoophiyaan birmadummaa tarsiimawaa fi balbala galaanaa argachuuf wayita sochootu, gama biraatiin ammoo Soomaaliyaan, Masriin fi Ertiraan olaantummaa Itoophiyaa naannichaa keessatti qabdu daangessuuf/too’achuuf waliin qindaa’aa jiru.
