Addi Bilisummaa Oromoo (ABO) fi Addi Bilisummaa Biyyoolessaa Ogaaden (ONLF) seenaa Itoophiyaa ammayyaa keessatti sochiiwwan sabboonummaa gurguddoo fi murteessoo ta’an keessaa isaan lamaani. Lachuunuu dhuma jaarraa 20ffaa keessa dhiibbaa fi hacuuccaa siyaasaa mootummoota gidduugaleessaa Itoophiyaatiin ture mormuuf kan hundeeffaman yoo ta’u, caasaa federaalawaa biyyattii fi qabsoo siyaasaa ammaa bocuu keessatti gahee olaanaa qabu.
1. Adda Bilisummaa Oromoo (ABO / OLF)
Hundeeffamaa fi Yaad-rimee (Idiyooloojii)
- Hundeeffama: Bara 1973–1974 hayyoota, sabboontotaa fi loltoota Oromootiin hundeeffame.
- Komii Bu’uuraa: Oromoon gartuu sabaa Itoophiyaa keessaa isa guddaa (gara dhibbeentaa 35% uummata biyyattii) ta’us, seenaa keessatti sirnoota mootummaa abbaa-irree fi mootummaa waraanaa Dargii jalatti siyaasaan kan dhiibame, aadaa fi afaaniin kan hacuucame, akkasumas dinagdeen kan miidhame ture.
- Kaayyoo: ABO’n mirga carraa murteeffannaa saba Oromoof qabsaa’e; yeroo adda addaatti Itoophiyaa dimokiraatawaa taate keessatti Oromiyaa ofiin of bulchitu argamsiisuu irraa hanga bilisummaa guutuu (Oromiyaa) gonfachiisuutti kaayyeffatee ture.
Seenaa Qabsoo
- Ce’umsa Bara 1991 fi Wal-dhibdee: Bara 1991 kufuutii Dargii booda, ABO’n heera federaalizimii sab-daneessaa bara 1995 qopheessuu keessatti Adda Bilisummaa Ummata Tigraay (TPLF) waliin qooda guddaa fudhatee ture. Haa ta’u malee, koalaaliishinii EPRDF isa TPLF hogganamu waliin wal-dhibdeen uumame. Bara 1992tti ABO’n mootummaa ce’umsaa keessaa ba’uun gara qabsoo hidhannootti deebi’e; kanaanis mootummaan akka garee shororkeessaa ta’etti beekkamtii dhabsiisee seeraan ala godhe.
- Baqa fi Waraana Daangaa Ce’e: Ertiraa, Keeniyaa fi Soomaaliyaa keessatti buufata godhachuudhaan, ABO’n waggoota digdamaa ol waraana kornoomee (guerrilla war) waraana Itoophiyaa irratti geggeessaa ture.
Araara Bara 2018 fi Qoodamuu ABO–WBO
- Bara Abiy Ahimaditti Deebi’uu: Bara 2018, Muummichi Ministeeraa Abiy Ahimad (kan ofuma isaatiiyyuu sanyii Oromoo ta’e) dhiifama gochuudhaan maqaa shororkeessummaa ABO irraa kaase; hoggansa ABO isa baqarra ture kan Daawud Ibsaatiin durfamu waliinis Asmaraatti waliigaltee nagaa mallatteesse.
- Qoodama Waraanaa (Uumamuu WBO): Waliigalteen nagaa kun qoodama seena-qabeessa uume:
- ABO Siyaasaa: Hoggansi siyaasaa Finfinneetti deebi’uun qabsoo siyaasaa karaa nagaa fi filannootiin geggeessuu filatan.
- Waraana Bilisummaa Oromoo (WBO / ABO-Shanee): Qaamni hidhate kan lafarra jiru, ajajoota dirree akka Jaal Marrootiin durfamu, mootummaan federaalaa waliigaltee nageenyaa fi walitti-makama waraanaa hin kabajne jechuun hidhannoo hiikkachuu dide.
- Haala Yeroo Ammaa:
- ABO’n siyaasaa inni gidduugaleessaa qoodama keessoo, dhiibbaa mootummaa, fi hidhamuu ykn mana keessatti daangeffamuu hoggantoota isaatiin dhiibamee, filannoo waliigalaa bara 2021 mormuun keessaa hafe.
- WBO’n hidhatee jiru immoo dhihaa fi kibba Oromiyaa keessatti fincila hidhannoo cimaa geggeessaa jira; kunis bulchiinsa Abiy Ahimadiif qormaata nageenyaa keessoo isa guddaa ta’ee itti fufeera.
2. Adda Bilisummaa Biyyoolessaa Ogaaden (ONLF)
Hundeeffamaa fi Yaad-rimee
- Hundeeffama: Bara 1984 hayyoota Soomaalee, loltoota, fi miseensota duraanii Adda Bilisummaa Dhiha Soomaalee (WSLF) tiin hundeeffame.
- Komii Bu’uuraa: Naannoon Soomaaleen baha Itoophiyaa jiraatan (seenaa keessatti Ogaaden jedhamuun kan beekamu, ammas Mootummaa Naannoo Soomaalee) walitti-dhufeenya walxaxaa Finfinnee waliin qaba ture; kunis wal-dhabdee daangaa Itoophiyaa fi Soomaaliyaa akkasumas miira aadaa fi siyaasaan dhiibamuu irraa kan madde dha.
- Kaayyoo: ONLF’n dagannaa seenaa fi dhiittaa mirga namoomaa mootummaa gidduugaleessaatiin raawwatame sababeeffachuun, naannoo Ogaadeniif mirga carraa murteeffannaa fi rifarandamiin walabummaa akka kennamuuf qabsaa’e.
Fincila Hidhannoo (1994–2018)
- Fincilicha: ONLF’n bara 1991 booda bulchiinsa naannoo keessatti yeroo gabaabaaf hirmaatee ture, garuu bara 1994tti erga murtiin paarlaamaa naannichaa mirga ofiin of murteessuu deeggaru mootummaa EPRDF’tiin dura dhaabbannaan itti godhamee booda gara qabsoo hidhannootti seene.
- Babal’ina Waraanaa Bara 2007: Ebla 2007tti, ONLF’n iddoo boba’aa qorannoo Chaayinaadhaan geggeeffamu kan Abole keessatti argamu irratti haleellaa banuun hojjettoota Itoophiyaa fi Chaayinaa hedduu ajjeese.
- Waraana Fincila Dhabamsiisuu fi “Poolisii Liyyuu”: Mootummaan federaalaa tarkaanfii waraanaa guddaa fi cimaa ta’e sulula Ogaaden keessatti bane. Finfinneen humna waraana addaa naannichaa kan Poolisii Liyyuu (kan pirezidaantii naannichaa Abdi Mohamoud Omar, “Abdi Illey” jedhamuun durfamu) hundeessitee humneessite; humanni kunis dhaabbilee mirga namoomaa addunyaatiin ajjeechaa seeraan alaatiin, ganda gubuu fi reebichaan himatamee networkii ONLF laamsheessuuf bobbaafame.
Waliigaltee Nagaa Bara 2018 fi Jijjiirama Siyaasaa
- Waliigaltee Nagaa Seena-qabeessa: Bara 2018tti Abiy Ahimad gara aangootti dhufuu hordofee, Abdi Illeey aangoo irraa kaafamee hidhame; mootummaan federaalaas ONLF waliin Asmaraatti marii kallattii eegale. Onkololeessa 2018tti, ONLF’n waliigaltee nagaa guutuu mallatteessee, qabsoo hidhannoo dhiisuu ifatti beeksise.
- Hidhannoo Guutummatti Hiikkachuu: Akka ABO hin taane, ONLF’n waraana isaa guutummatti hidhannoo hiiccisee gara paartii siyaasaa nagaa fi seera qabeessatti guutummaatti jijjiirame.
- Haala Yeroo Ammaa:
- ONLF’n amma siyaasa Itoophiyaa keessatti karaa nagaa hirmaata; xiyyeeffannaan isaas misooma naannoo, itti-gaafatamummaa mirga namoomaa, fi Naannoo Soomaaleetiif bulchiinsa ofiin of-bulchuu dhugaa mirkaneessuu dha.
- Uummata Soomaalee biratti kabajaa fi humna siyaasaa guddaa kan qabu ta’us, yeroo baay’ee damee Paartii Badhaadhinaa naannichaa irraa dhiibbaan siyaasaa akka irratti raawwatamu komata.
Garaagarummaa Ijoo fi Barbaachisummaa Naannichaa
| Amala | Adda Bilisummaa Oromoo (ABO / WBO) | Adda Bilisummaa Biyyoolessaa Ogaaden (ONLF) |
| Uummata Deeggaru | Uummata Oromoo (Naannoo Oromiyaa / Itoophiyaa Gidduugaleessaa fi Kibbaa) | Uummata Soomaalee (Naannoo Soomaalee / Ogaaden) |
| Kaayyoo Jalqabaa | Mirga carraa murteeffannaa Oromoo / Ofiin of-bulchuu | Mirga carraa murteeffannaa Soomaalee / Itoophiyaa irraa fottoquu |
| Jijjiirama Bara 2018 Boodaa | Qoodame: Dameen siyaasaa hidhannoo hiikkate, garuu dameen waraanaa (WBO) adda ba’uun qabsoo hidhannoo itti fufe. | Tokkoome: Waraana isaa guutummaatti hidhannoo hiiccisee gara paartii seera qabeessaatti jijjiirame. |
| Haala Waraanaa Ammaa | Raayyaa Ittisa Biyyaa (ENDF) fi WBO gidduutti waraana hidhannootu jira. | Nagaa; siyaasa nagaa fi adeemsa filannoo keessatti kan hirmaate. |
| Dhiibbaa Joopolitikaa | Nageenya naannoo magaalaa guddittii Finfinnee fi daandiiwwan daldalaa Jibuutii fi Keeniyaa kallattiin dhiibbaa irra buusa. | Walitti-dhufeenya biyya ollaa Soomaaliyaa fi qorannoo albuudaa/boba’aa sulula Ogaaden waliin wal-qabata. |
Dhaabbileen lachuu gaaffii siyaasaa bu’uuraa Itoophiyaa keessa jiru calaqqisiisu: wal-dhabdee hin furamin kan fedhii Finfinneen mootummaa gidduugaleessaa cimaa fi tokkoome ijaaruuf qabdu fi fedhii saboonni fi sab-lammoonni biyyattii ofiin of bulchuuf qaban gidduu jiruudha.
