Mata-duree: Sirna Baninsa Gubaa Marii Biyyaalessaa Itoophiyaa Isa Seenaawaa

Guyyaa: Adoolessa 15, 2026

By: Oromia Now

Boqonnaa 1: Sirna Kabajaa, Qondaaltota, fi Eebba Amantaa

• Hogganoota Gurguddoo Simachuu: Beekamtii qondaaltota gurguddoo mootummaa kennuu; dabalataan MM Dr. Abiy Ahimad, Pireezidantii duraanii Dr. Mulaatuu Tashoomaa, Af-Yaa’ii Mana Marii Bakka Bu’oota Uummataa Obbo Taaggasa Caafoo, Af-Yaa’ii Mana Marii Federeeshinii Obbo Aganyahu Tashagar, Pireezidantii Mana Murtii Waliigalaa Federaalaa Obbo Teewodros Mihret, Itti-Aanaa MM Obbo Tamasgeen Xirunah, Fiild Maarshaal Birhaanuu Julaa, pireezidantota naannolee fi kantiibota magaala federaalaa.
• Keessummoota Idil-addunyaa: Simannaa Shiiif Olusegun Obaasanjoo (Ergamaa Addaa Gamtaa Afrikaa Gaanfa Afrikaatiif), Ambaasaaddar Baankolee Adeewee (Komishinara Dhimmota Siyaasaa, Nageenyaa fi Tasgabbii AU), fi Dr. Warqinaa Gabayyahuu (Barreessaa Olaanaa IGAD).
• Eebba Hoggantoota Amantaa Garaa Garaa: Kadhannaa fi eebba hoggantoota olaanoo Mana Amantaa Ortodoksii Tawaahidoo Itoophiyaa, Mana Marii Olaanaa Dhimmoota Islaamummaa Itoophiyaa, Mana Amantaa Kaatoolikii, Mana Marii Amantoota Wangeelaa, fi Mana Amantaa Amantoota Guyyaa Torbaffaa (Adventist). Hoggantoonni hundi nageenya, tokkummaa biyyaalessaa, fi wal-danda’uuf kadhataniiru.

Boqonnaa 2: Agarsiisa Tiyaatiraa: “Hidhaawwan Hiikuu” (ቋጠሮ)

• Agarsiisa Yuunivarsiitii Finfinnee: Agarsiisa miidiyaa garaa garaa qabu kan ogeeyyii tiyaatiraatiin dhiyaate.
• Fakkeenya Funyee fi Hidhaawwanii: Tiyaatiriin kun fakkeenya funyee fo’amee tokkootti fayyadamuun saboota, sablammoota fi seenaa garaa garaa Itoophiyaa ibseera.
• Gufuu Seenaa Furachuu: Agarsiisichi akka mul’isetti, miidhaalee seenaa fi falmii caasaa (“hidhaawwan”) funyee kutuun (biyya diiguun) ykn humnaan furuun hin danda’amu. Kana dhiisanii, dhalootni ammaa obsaan waliin taa’anii, miira walii dhaga’anii, hidhaawwan kana suuta hiikuun kakuu hawaasummaa haaraa ijaaruu akka qaban waamicha dhiyeesseera.

Boqonnaa 3: Dubbii Dura-Taataa Komishinii Marii Biyyaalessaa, Prof. Masfin Araayaa

• Yaadatamuun Komishinaroota Kufanii: Daqiiqaa tokkoof tasgabbaa’anii yaaduun kabajaa Komishinara Zagayee Tasfaawu fi miseensa koree gorsaanii Ajajaa Yirgaa Gabree warra waggoota dhumaa isaanii marii biyyaalessaa qopheessuuf kennaniif raawwatameera.
• Waggoota Afur Of-eeggannoo fi Qophii: Pirofeesara Masfin hojiiwwan qophii gurguddoo gabaabsanii dhiyeessan:
  • Ijaarsa Caasaa: Hojiiwwan seera qabeessa, iftoomina fi itti-gaafatamummaa qaban ijaaruu.
  • Hirmaattota Filachuu: Bakka bu’oota adda addaa aanaalee 1,234 keessaa filachuu, keessattuu dubartoota, dargaggoota, qonnaan bultoota, horsiise bultoota, hayyoota fi namoota qe’ee isaanii irraa buqqa’an hirmaachisuun.
  • Ajeendaa Walitti Qabuu: Ajeendaalee 2,000 ol ta’an naannolee hundaa, caasaalee federaalaa fi diyaasporaa irraa walitti qabuu.
  • Sassaabbii Naannoo Tigraay: Sagantaaleen dammaqiinsaa fi marii Finfinnee fi Maqalee keessatti gaggeeffamuun bakka bu’oota Tigraay 700 ol hirmaachisuu danda’uu isaa.
• Baniinsa Oficilaa: Sirna marii biyyaalessaa kana oficilaan banuu isaanii labsan.

Boqonnaa 4: Dubbii Muummicha Ministeeraa Dr. Abiy Ahimad

• Carraa Seenaawaa (“Kuusaa fi Qalama”): MM dhalootni ammaa seenaa ijaaraa fi tokkummaa uumu haaraa barreessuuf carraa qabaachuu isaa ibsan.
• Rakkina Gara Mo’ichaatti Jijjiiruu: Yaada Wiiliyaam Shakespear dhimma “fincila jireenya namaa” irratti dubbate eeruun, rakkina keessoo jiru gara furmaata waaraatti jijjiiruun akka danda’amu addeessan.
• Adeemsa Siyaasa Moofaa Diiguu: Siyaasni Itoophiyaa duraan dubbii jabaan jalqabee gara humnaatti deemaa akka ture eeruun, kun dhabbatee gara marii bilchaataatti ce’amuu akka qabu ibsan.
• Birmadummaa Biyyaa fi Dhiibbaa Alaa:
  • Mammaamsa Xambaa Roo: Mammaamsa “Allaattiin loon bituuf hin gargaartu, yoo qalamtu garuu ni garasitti” jedhuun, diinnonni alaa wal-dhabdee keessoo eeggachaa akka jiran akeekachisan.
  • Dhimma Karaa Gara Garbaa: Murtooleen siyaasaa duraanii uummata osoo hin hirmaachisin raawwataman Itoophiyaa hidhamaa ji’oogiraafii (geographical prisoner) akka godhan ibsan.
  • Ittisa Faayidaa Biyyaalessaa: Itoophiyaan qabeenya ishee bilisaan qooduuf qophii taatus, humni alaa kamiyyuu dhiibbaan faayidaa ishee fudhachuu akka hin dandeenye mirkaneessan.
• Ogummaalee Aadaa fi Mammaamsota:
  • Ogummaa Oromoo: Mammaamsa “Afaan gaariin… “ jedhu eeruun, marii fi dubbiin gaariin jireenya keessoo tasgabbeessuuf fedhi sirna qabaachuu isaa ibsan.
  • Ogummaa Affaar: Nama tokko osoo gara isaa hin deemin, dhukkubbii isaa dhaga’uun akka hin danda’amne barsiisa Affaar irraa eeran.
  • Ogummaa Tigraay: Mammaamsa “Mihri hade…” (Gorsi nama tokkoo dachaafama, gorsi sadii garuu sanyii dachaati) jedhuun, maaliif namootni 4,000 asitti akka walitti qabaman ibsan.
• Hirmaannaa Hojii vs. Miidiyaa Hawaasummaa: Hirmaattotni 4,000 miidiyaalee hawaasummaa fi oduu alaa osoo hin taane, yaada isaanii guutummaatti marii keessoo irratti akka xiyyeeffatan gorsan.

Boqonnaa 5: Dubbii Tumsa Idil-addunyaa fi Naannichaa

• Ambaasaaddar Baankolee Adeewee (Gamtaa Afrikaa): AU’n marii Itoophiyaan dursamu fi hundaa-galeessa ta’e kana guutummaatti akka deeggaru ibsuun, tasgabbiin Itoophiyaa Gaanfa Afrikaatiif murteessaa ta’uu isaa addeessan.
• Dr. Warqinaa Gabayyahuu (IGAD): Biyyis ta’e sirni guddinnaa lolaan ijaarame akka hin jirre ibsan. Itoophiyaan mala araaraa aadaa mataa ishee (jaarsolii biyyaa) akka qabduu fi furmaata alaa barbaaduu akka hin qabne addeessan.
• Shiiif Olusegun Obaasanjoo (Pireezidantii duraanii Naayijeeriya): Wal-fakkateenya caasaa Naayijeeriya fi Itoophiyaa gidduu jiru dhiyeessan. Waraana keessoo Naayijeeriya irraa barumsa “mo’ataa fi mo’atamaan akka hin jirre” (no victor, no vanquished) irratti hundaa’ee fi mariin akkamitti caasaa mootummaa Naayijeeriya akka jijjiire ibsan.

Boqonnaa 6: Ilaalcha Qooda-fudhattoota Biyyaalessaa

• Obbo Solomoon Ayyaalewu (Gamtaa Paartilee Siyaasaa): Mariin biyyaalessaa gaaffii dhalootaa ta’uu isaa addeessan. Aangoon siyaasaa qawween osoo hin taane marii nagaan argamuu akka qabu ibsuun, humnootni hidhatan hundi gara mariitti akka dhufan waamicha dhiyeessan.
• Obbo Ahimad Huseen (Mana Marii Dhaabbilee Siivikii): Qooda giddu-galeessaa fi dhiibbaa irraa bilisa ta’e kan dhaabbilee siivikii ibsan. Dhaabbileen kun saganticha keessatti sagalee dubartootaa, dargaggootaa, fi namoota qaama midhamtootaa gadi fageenyaan akka dhageessisan mirkaneessan.