Skip to content
Odeeffannoo Gaaffii fi Deebii
Mata-duree Sagantichaa: Xiinxala Siyaasaa Gadi-fagoo Jawaar Mahaammad Waliin – Haala Yeroo, Kufaatii Dinagdee, fi Ce’umsa Siyaasa ItoophiyaaMadda Miidiyaa: Ethio News(M) / Anchor Media (Qindeessaa: Masaay Makonnin)Guyyaa Maxxansaa: Hagayya 27, 2026Keessummaa: Jawaar Mahaammad (Xiinxalaa fi Hogganaa Siyaasaa)
Cuunfaa Yeroo Tamsaasaa Irratti Hundaa’e
Yaadannoo Seenaa fi Hubannoo Siyaasaa:** Jawaar biyya alaa irraa erga galee booda caasaa mootummaa, biirookiraasii, fi haala hawaasummaa Itoophiyaa dhiyeenyaan hubachuun isaa ilaalcha siyaasaa qabatamaa akka isaaf kenne ibse.
Rakkina Wal-xaxaa Sadan (Siyaasa, Nageenya, Dinagdee):** Kufaatiin siyaasaa nageenya biyyattii jeeqee, lolaan dinagdee barbadeessee, biyyattiis addunyaa irraa adda baasee sirna-dhablummaa (anarchy) uumuu isaa addeesse.
Wal-bira Qabinsa Seenaa (EPRDF vs. Yeroo Ammaa):** Bara Mallasaa fi Hayilamaariyaam qabsoon kan dimokiraasii, mirga namoomaa, fi wal-qixxummaa ture; har’a garuu gaaffii lubbuun jiraachuu fi biyyi akka biyyaatti itti fufuu ta’eera.
Kufaatii Ce’umsa Bara 2018:** Mootummaan federaalaa sirna abbaa-irree paartii tokkoo gara abbaa-irrummaa nama tokkootti jijjiiruun, humna waraanaa fi dinagdee osoo hin qabaatin biyyattii gara waraana walxaxaatti (Tigraay, Oromiyaa, Amaara) galche.
Hanqina Hoggansaa fi Beekumsaa:** Muummichi Ministeeraa muuxannoo fi barnoota bulchiinsaa osoo hin qabaatin fedhii taayitaa guddaa qabaachuu isaatiin hayyoota ofirraa fageessee carraa biyyattii barbadeesse.
Kufaatii Dhaabbilee Nageenyaa:** Dhibbeentaan 70–75 biyyattii jeequmsa keessa jira. Fooyya’iinsa nageenyaa mannaa Tika Biyyoolessaa (NISA) keessaa muuxannoo namaa diiguun, nageenya gurguruu fi kireessuutti ce’an.
Kufaatii Dinagdee fi Piroojektiiwwan Bareedinaa:** Waraanni doolaara biliyoona 50–100 barbadeesse; maallaqni hafe ammoo paarkii fi masaraa mootummaaf qisaasame; imaammanni IMF biyyattii akka qoricha kosootti miidhe.
Hidha Haaromsaa (GERD) fi Faayidaa Tarsiimawaa:** Bu’uurri fi maallaqni hidhichaa Mallasa Zeenaawiitiin ijaarame. Abiy xumursiisuu isaaf galateeffamus, jalqaba irratti waliigaltee balaa qabu Sochii fi Waashingitanitti mallatteessuu irraa dippilomaatotaantu baraare.
Xaa’oo fi Hanqina Indaastirii:** Doolaara biliyoona 10 masaraa mootummaaf yeroo baasu, warshaa xaa’oo Yaayyuu dirreetti gate; waliigalteen Daangotee ($4B) qabeenya biyyaa (Warshaa Simintoo Muger 40%) dabarsee kennuu of keessaa qaba.
Misooma Magaalaa vs. Hiyyummaa Dhoksuu:** Misooma jechuun bu’uuraalee misoomaa diriirsuu fi dinagdee uumuudha malee, ganda hiyyeeyyii qorqorroo fi ibsaadhaan dhoksuun hiyyummaa hin dhabamsiisu.
Itti-gaafatamummaa Abiy fi Saba Dahoo Godhachuu:** Abiy badii raawwateef sababa aangoo hunda harkatti qabateef itti gaafatama; Oromoo ykn amantii Pirootestaantii dahoo godhatee itti-gaafatamummaa jalaa ba’uu hin danda’u.
Faaruu Miidiyaa fi Walitti-bu’iinsa Sabaa:** Muudamni hojii Abiy faarsuu irratti hundaa’e; mootummaan aangoorra turuuf walitti bu’iinsa Oromoo-Soomaalee, Gojjam-Gondar, fi kutaalee Oromiyaa gidduutti qabsiisa.
Lubbuu Baraaffannaa Qondaaltota Badhaadhinaa:** Qondaaltonni mootummaa sirnichaa gara fuulduraatti of oolchuuf akkamitti akka baqatan shallagaa jiru.
Qeerroo fi Qabsoo Biyyoolessaa:** Qeerroon bara 2018/19 irraa kaasee reebamaa fi hidhamaa ture; qabsoon amma jiru qeerroo qofaan osoo hin taane tumsa lammiilee hundaatiin gaggeeffamuu qaba.
Sobummaa Deeggarsa Qeerroo:** Qeerroon sirna kana deeggare baay’ee xiqqaadha; irra caalaan isaanii jalqabumaa kaasee sirna abbaa-irrummaa mormanii qabsootti deebi’an.
Tumsa Qindaa’aa fi Karoora Guyyaa Boodaa:** Jawaar humnoota siyaasaa adda addaa waliin mari’achuun ce’umsa nagaa, waraana dhaabuu, fi biyyoota ollaa tasgabbeessuuf hojjechaa jiraachuu ibse.
Amantaa Uummataa Deebisanii Ijaaruu:** Kufaatii ce’umsa 1974, 1991, fi 2018 irraa kan ka’e shakkii uummataa qabaachuun sirriidha; amantaan kan ijaaramu hojii qabatamaa fi iftoominaani.
Qabsoo Amaaraa (Faannoo) fi Olaantummaa Dhabamsiisuu:** Fincilli Faannoo kan ka’e erga Piriitooriyaa booda humna addaa diiguu irraayi; humnoonni hidhatan (WBO, Faannoo, TDF) kamiyyuu kophaa isaanii olaantummaa mirkaneessuu hin danda’an, marichaatu barbaachisa.
Komishinii Marii Biyyoolessaa:** Komishinichi “osoo hin dhalatin kan du’e” yoo ta’u, kaayyoon isaa sirna mootummaa gara pirezidaantiitti jijjiiruun Abiy waltajjii addunyaa irratti sadarkaa duraa akka taa’uuf qophaa’edha.
Guduunfaa:** Mootummaan amma “daqiiqaa 85ffaa tapha kubbaa miilaa” keessa jira; sirnichi dadhabaa fi kukkufaa waan jiruuf qindoominaan jijjiirama fiduun murteessaadha.
Hiikkaa Afaan Oromoo Isa Bal’aa
Boqonnaa 1: Rakkina Wal-xaxaa Sadan – Siyaasa, Nageenya, fi Dinagdee
1.1 Walitti-hidhamiinsa Caasaa Sadan
Walitti-hidhata Bu’uuraa: Siyaasni, nageenyi, fi dinagdeen akkuma rog-sadeetti walitti hidhamaniiru. Yeroo siyaasni jeeqamu, nageenyi ni bada; nageenyi yoo badu dinagdeen ni kufa; kufaatiin dinagdee ammoo humni mootummaan nageenya eegsisuuf qabu ni laamshessa.Addunyaarraa Adda Ba’uu Isa Olaanaa: Itoophiyaan seenaa ishee keessatti addunyaarraa akkuma har’aa adda baatee hin beektu. Bara Dargii illee biyyoota dhihaa irraa yoo fagaatte Baha (Sooviyeet) waliin michummaa cimaa qabdi turte; har’a garuu Lixaa, Bahaa, fi biyyoota ollaa hunda ofirraa fageessiteetti.
1.2 Gaaffii Dimokiraasii Irraa Gara Gaaffii Lubbuun Jiraachuutti
Qabsoo Durii fi Ammaa: Bara Ihadeg (Mallasaa fi Hayilamaariyaam) qabsoon ture mootummaa jiru keessatti mirgi dimokiraasii, mirgi namoomaa, fi wal-qixxummaan akka kabajamu ture.Qormaata Lubbuun Jiraachuu: Har’a garuu gaaffiin jiru gaaffii dimokiraasii osoo hin taane gaaffii uummanni nagaan ba’ee galuu, ajjeechaa fi saamicha jalaa ooluu, fi biyyi akka biyyaatti itti fufuu danda’uu ta’eera.
Boqonnaa 2: Kufaatii Ce’umsa Bara 2018 fi Abbaa-Irrummaa
2.1 Aangoo Paartii Tokkoo Irraa Gara Abbaa-Irrummaa Nama Tokkootti
Carraa Ce’umsaa Mancaasuu: Uummanni kan qabsaa’e sirna paartii tokkoo diigee sirna paartilee heeddumminaa fi dimokiraatawaa ta’e ijaaruuf ture. Haa ta’u malee, Abiy fi gareen isaa sirnichaa gara abbaa-irrummaa nama dhuunfaatti jijjiiran.Dandeettii Mootummaa Dhabuu: Aangoo abbaa-irrummaa diriirsuun dandeettii dinagdee, waraanaa, fi dhaabbilee cimaa barbaada. Mootummaan federaalaa dandeettii kana osoo hin qabaatin humnaan bituuf yaaluu isaatiin waraana Tigraay, Oromiyaa, fi Amaaraa keessa seename.
2.2 Hanqina Dandeettii Hoggansaa
Fedhii fi Dandeettii Wal-madaaluu Dhabuu: Hoggansi gaariin barnoota ykn muuxannoo gadi-fagoo barbaada. Muummichi Ministeeraa lamaanuu hin qabu, garuu fedhii taayitaa daangaa hin qabne qaba.Hayyoota Dhiibuufi Fageessuu: Beektootaa fi ogeeyyii muuxannoo qabanitti fayyadamuu dhiisee, namoota isa faarsan qofa ofitti dhiyeessuun carraa guddaa biyyattii qisaasesse.
Boqonnaa 3: Caasaa Nageenyaa Diiguu fi Daldala Nageenyaa
3.1 Dhaabbilee Nageenyaa Diiguu
Tika Namaa (Human Intelligence) Balleessuu: Fooyya’iinsa caasaa nageenyaa geggeessuu mannaa, Dhaabbata Tika Biyyoolessaa (NISA) keessaa ogeeyyii muuxannoo waggoota dheeraa qaban hunda ari’uun caasicha diigan; bakka isaas teeknooloojii saayibarii irratti qofa hirkatan.Waraana Dadhabsiisuu: Raayyaan Ittisa Biyyaa osoo ijaaramee hin xumuramin siyaasa keessoo cabsuuf yeroo hunda bobbaafamuu isaatiin humna waraanaa laamshesse.
3.2 Sirna-Dhablummaa fi Nageenya Kireessuu
To’annoo Dhabuu: Biyyattii keessaa dhibbeentaan 70 hanga 75 to’annoo mootummaa federaalaatiin ala ta’eera; daandiin daldalaa fi baadiyyaan hedduun jeequmsa keessa jiru.Nageenya Daldaleessuu: Har’a Itoophiyaa keessatti humni eegumsa pirezidaantii (Republican Guard) fi poolisiin federaalaa dhuunfaatti kireeffamanii hojjetu; kunis mootummaan nageenya eegsisuu dadhabuu agarsiisa.
Boqonnaa 4: Kufaatii Dinagdee, Qoricha IMF, fi Piroojektiiwwan Bareedinaa
4.1 Miidhaa Waraanaa fi Qisaasama Dinagdee
Biliyoonaan Barbadaa’uu: Waraanni Tigraay, Amaaraa, fi Oromiyaa keessatti geggeeffame bu’uuraalee misoomaa doolaara biliyoona 50 hanga 100tti shallagamu barbadeesseera; invastimantiin alaa guutummaatti dhaabbateera.Ilaalcha “Badhaadhina” Sobaa: Karoora dinagdee qabatamaa dhiisanii, haasaa fi faaruu “akka tasaa sooressummaa argachuu” lallabuudhaan uummata burjaajessan.
4.2 Dhiibbaa Imaammata Liqii IMF
Fakkeenya Qoricha “Koso”: Gatii sharafa qarshii gadi buusuun nama dhukkubsatee sireerra jiruuf qoricha hadhaa’aa fi garaa kaasaa akka koso kennuu waliin tokkoodha.Qaala’iinsa Jireenyaa: Barsiisonni, ogeeyyiin fayyaa, fi hojjettoonni mootummaa nyaata guyyaa guyyaa bitachuu dadhabanii rakkoo hamaa keessa jiru.
Boqonnaa 5: Bu’uuraalee Tarsiimawaa: Hidha Haaromsaa, Xaa’oo, fi Misooma Kooriidarii
5.1 Hidha Haaromsaa Guddicha (GERD)
Gahee Seenaa: Yaadni, qorannoon teeknikaa, fi maallaqa biyya keessaatiin hidhicha ijaaruun hojii Mallasa Zeenaawiitiin bu’uureffameedha.Gatii Joopolitikaa: Faayidaan guddaan Hidha Haaromsaa humna elektiriikii qofa osoo hin taane, bishaan to’achuudhaan Masrii fi biyyoota laga Abbayyaa irratti olaantummaa tarsiimawaa argachuudha.Dippilomaatota Biyyaa: Abiy jalqaba irratti Sochii fi Waashingitanitti waliigaltee faayidaa biyyattii miidhu mallatteessuu irraa dippilomaatota jajjaboo biyyaatu baraare.
5.2 Rakkina Xaa’oo fi Warshaalee Dhaabbatan
Qabeenya Qisaasuu: Masaraa mootummaa fi paarkiif doolaara biliyoona 10 ol yeroo baasan, qonnaan bulaaf warshaa xaa’oo ijaaruu dadhaban.Waliigaltee Daangotee ($4B): Warshaa xaa’oo Daangotee waliin ijaaruuf mootummaan qabeenya biyyaa kan ta’e Warshaa Simintoo Muger keessaa dhibbeentaa 40 dabarse kennuun dogoggora tarsiimawaati.Warshaa Yaayyuu: Warshaan xaa’oo Yaayyuu kan meeshaan isaa biyya galee ture lafarratti gatamee akka danda’u ta’eera.
5.3 Misooma Kooriidarii fi Hiyyummaa Dhoksuu
Hiika Misooma Magaalaa: Magaalaan guddate kan jedhamu yeroo bishaan, ibsaa, qulqullinni, carraan hojii, fi galii uummataa guddatuudha.Hiyyummaa Qorqorroodhaan Dhoksuu: Magaalaa Finfinnee keessatti ibsaa daandiirra dhaabanii fi kutaalee hiyyeeyyii qorqorroodhaan dallayanii dhoksuun hiyyummaa balleessuu hin danda’u.Daandii Baaburaa Dhabamuu: Oomishaalee akka avokaadoo fi bunaa saffisaan gabaa addunyaatti erguuf daandiin baaburaa (kan Matammaa, Gambeellaa, Maqalee, fi Kibba walitti hidhu) dhiifamee paarkiif maallaqni qisaasameera.
Boqonnaa 6: Shira Siyaasaa, Faaruu Sobaa, fi Saba Walitti Buusuu
6.1 Qeenxeesanii Abiy Ahimad Qeequu
Itti-gaafatamummaa Qajeelaa: Biyya humni hundi harka nama tokkoo jiru keessatti badii uumamu hundaaf itti gaafatamaan nama sanadha.Oromoo fi Amantii Dahoo Godhachuu Diduu: Abiy yeroo rakkoon dhuftu “ani mucaa Oromooti” ykn “Pirootestaantiidha” jechuun hawaasa dahoo godhachuu barbaada; garuu yeroo waraana banuu fi biyya saamsisu hawaasa kana hin mariisisne.
6.2 Biirookiraasii Faaruu fi Walitti-bu’iinsa Sabaa
Muudama Faaruu: Hojii mootummaa keessatti beekumsa fi dandeettii osoo hin taane, miidiyaa hawaasaa irratti Muummicha Ministeeraa faarsuutu ulaagaa muudamaa ta’e.Walitti-dhufeenya Sabaa Jeequu: Aangoorra turuuf jecha walitti bu’iinsa Oromoo fi Soomaalee, Gojjam fi Gondar, akkasumas kutaalee Oromiyaa adda addaa gidduutti ibidda qabsiisuuf hojjetu.
Boqonnaa 7: Humnoota Hidhatanii fi Daangaa Olaantummaa
7.1 Ka’umsa Qabsoo Amaaraa (Faannoo)
Sababa Fincilichaa: Humnoonni Faannoo fi naannoo Amaaraa kan fincilan erga waraanni Tigraay dhaabbatee booda mootummaan federaalaa nageenya isaanii osoo hin eegin humna addaa diiguu isaatiin ganamne jedhanii waan amananiifi.Jijjiirama Ilaalchaa: Sabboonummaan Amaaraa duraanii saba biraa mufachiisaa kan ture ta’us, amma garuu gaaffii siyaasaa ifa ta’e qabatanii mormii mootummaa irratti xiyyeeffachaa jiru.
7.2 Olaantummaa Garee Tokkoo Dhabamsiisuu
Dhugaa Sab-daneessummaa: Itoophiyaa keessatti humni tokko hunda irratti olaantummaa mirkaneessuu hin danda’u:
WBO’n Oromiyaa guutuu kophaa to’achuu hin danda’u.
Faannoon Naannoo Amaaraa kophaa bulchuu hin danda’u.
TPLF’n Tigraay keessatti akka durii olaantummaa guutuu qabaachuu hin danda’u.
Aadaa Waliigaltee: Furmaanni jiru fedhii olaantummaa dhiisanii, mariidhaan wal-dhaggeeffatanii, murtii dhumaa uummataaf dhiyeessuudha.
Boqonnaa 8: Komishinii Marii Biyyoolessaa fi Shira Isa Duuba Jiru
8.1 Hanqinaalee Komishinichaa
Fashalaa’uu Komishinichaa: Komishiniin Marii Biyyoolessaa humnoota hidhatanii fi paartilee mormitootaa waan hin hirmaachisneef jalqabumaa bu’aa hin qabu.Marii Dhugaa Lamaan: Mariin biyyoolessaa waraana dura waldhabdee laaffisuuf, ykn waraana booda araara fiduuf qophaa’a; inni amma jiru garuu lamaanuu miti.
8.2 Kaayyoo Dhokataa: Sirna Pirezidaantii
Heera Jijjiiruu: Kaayyoon komishinii kanaa sirna paarlaamaa gara sirna pirezidaantiitti jijjiiruudhaan Abiy Ahimad waltajjii idil-addunyaa irratti hoggantoota biyyootaa dura taa’uu akka danda’uuf kan qophaa’edha.
Boqonnaa 9: Karoora Guyyaa Boodaa, Amantaa Uummataa, fi Tasgabbii Naannichaa
9.1 Shakkii Uummataa Fashaleessuu
Ganamuu Seenaa: Uummanni Itoophiyaa ce’umsa 1974, 1991, fi 2018 keessatti waan gannameef amantaa dhabuun isaa sirriidha.Amantaa Hojiin Horachuu: Siyaasiftonni amantaa uummataa kan deebisan waadaa waraqaa irraatiin osoo hin taane, hojii qabatamaa, iftoomina, fi marii walitti fufaatiini.
9.2 Ce’umsa Qindeessuu fi Biyyoota Ollaa Tasgabbeessuu
Karoora “Guyyaa Boodaa”: Inni guddaan Abiy aangoorraa kaasuuf hojjechuu qofa osoo hin taane, borumtaa isaa akkamitti biyyattii tasgabbeessanii waraana dhaabsisaniidha.Tarkaanfilee Ce’umsaa:
Dhukaasa battalatti dhaabuu.
Humnoota hidhatanii fi paartilee siyaasaa hunda waltajjii ce’umsaa tokkotti fiduu.
Biyyoota ollaa (Sudaan, Ertiraa, Soomaaliyaa, Jibuutii) waliin nagaan akka jiraatamu mirkaneessuu.
