Skip to content
Yaa fi Dhiyeessii Infrastructure Isheetti Fayyadamtu Qorannoon Saaxile
Qorruu / Cuunfaa Afaan Oromoo
Odeeffannoo Qophii / Barruu
Mata Duree: CNN’n Itoophiyaan Guddinaa fi Daddabarsa Gabaa Saffisiisuuf Akkaata Qabeenyaa fi Dhiyeessii Infrastructure Isheetti Fayyadamtu Qorannoon SaaxileSagantaa: Connecting Africa (CNN)Qopheessituu: Victoria RubideriGuyyaa: Hagayya 4, 2026 (August 4, 2026)Mata Duree Guddaa: Jijjiirama maakroo-dinagdee Itoophiyaa kutaalee gurguddoo dhiyeessii infrastructure (GERD), qorannoo fi oomisha warqee (Kurmuk Gold), babal’ina gabaa xiyyaaraa (Buufata Xiyyaaraa Bishooftuu), fi misooma turizimii uumamaa (Paarkii Biyyooleessa Gaara Baalee).
Kutaa 1: Jijjiirama Maakroo-Dinagdee fi Kakka’umsa Hawaasaa
Humna Hawaasaa fi Doolloo Dhaabbii
Baay’ina Hawaasaa: Itoophiyaan hawaasa miliyoona 140tti dhihaatuun Afrikaa keessatti sadarkaa 2ffaa irratti argamti.Humna Dargaggoo: Hawaasa keessaa %48 umriin isaanii waggaa 15 gadi; %70 immoo waggaa 30 gadi.Tarkaanfii Dinagdee: Waggoota 15 dura galii nama tokkoo (GDP per capita) gadi-aanaa kan turte Itoophiyaan, har’a dinagdeewwan gurguddoo Afrikaa 5-6 keessaa tokko ta’uudhaan guddina galmeessisteetti.
Qabeenya Dinagdee Baay’isuu (Diversification)
Bunatti fayyadamuu irraa gara humna ibsaa haaromfamu, oomisha warqee gurguddaa, tajaajila xiyyaara idil-addunyaa, fi turizimii uumamaatti jijjiiramaa jirti.
Kutaa 2: Wiirtuu Humna Ibsaa Haaromfamu: GERD
Sadarkaa Teeknikaa fi Safara Injiniringii
Safara Humnaa: Ol-ka’iinsa meetira 145 fi dheerina kiilometira 1.8 kan laga Abbaay irratti ijaarame.Dandeettii Maddisiisuu: Mogaawaatii (MW) 5,150 ta’e meeshaa taarbaayinii 13n madda; kunis humna ibsaa biyyattii keessaa %50 ol uwwisa.Faayidaa Maatii: Maatiiwwan miliyoona 6 ta’aniif ibsaa haaromfamu dhiyeessa.
Modelii Baasii Keessoo fi Logiostikii Ijaarsaa
Baasii Guutuu: Doolaara biliyoona 4.2 hanga biliyoona 5.Baasii Keessoo %100: Liqii alaa malee, deeggarsa uummataa, boondii mootummaa, fi bajata biyya keessaatiin guutummaatti kaffalame.Yeroo fi Logiostikii: Ijaarsi bara 2011 jalqabamee waggaa 14 fudhate; Fuulbaana 2025 keessa bifa seeraatiin eebbifame. Meeshaan ijaarsaa ulfaataan Buufata Jibuutii irraa kiilometira 1,400 oofamuu keessatti fe’iinsa tokkoof guyyaa 60 hanga 90 fudhata ture.
Dippiloomaasii Bishaan Abbaay fi Wal-ta’iinsa Naannoo
Bishaan Hin Fayyadamne (Non-Consumptive): Bishaaniin taarbaayinii naannessuun bishaan sana osoo hin hir’isin yaa’a gara gaditti gadi lakkisa. Bishaan kuusuun waggaa 5 keessatti suuta raawwatamee Masri fi Sudaan irratti miidhaa akka hin fidne godhame.Sarara Humna Ibsaa Bahr-gamoo Baha Afrikaa:
Keeniyaa: Mogaawaatii 200 dhiyeessaa jira; dandeettiin sararichaa mogaawaatii 2,000 ga’a.Jibuutii fi Sudaan: Qunnamtiin ibsaa duraan ijaaramee hojjetaa jira.Tanzaniyaa: Waliigalteen duraa raawwatameera.Karoora Fuula Duraa: Sudaan Kibbaa fi Somaaliyaatti sarara diriirsuun Baha Afrikaa humna ibsaatiin walitti hidhuu.
Misooma Turizimii: Bishaan kuufame odoola haarawa 72 uumeera; mootummaan odoolota kana gara wiirtuu turizimiitti jijjiiruuf hojjechaa jira (Akkuma Hoover Dam Ameerikaa, Itaipu Biraazil, fi Three Gorges Chaayinaa).
Kutaa 3: Humna Oomisha Warqee Gurguddaa: Piroojeektii Kurmuk
Migaara Warqee Kurmuk
Bakka: Naannoo Eebila Benishangul-Gumuz (Itoophiyaa Dhihaa).Dhaabbata: Allied Gold Corporation (Kaanadaa).Sadarkaa Oomishaa: Itoophiyaa keessatti migaara warqee gurguddaa industrialii isa jalqabaati; warqee qulqulluu karata ol-aanaa qabu kan dhagaa kuwaartzi keessatti argamu oomisha.Masinii Qulqulleessuu (Processing Plant): Warqee osoo alatti hin ergin bakkumatti qulqulleessuuf masiniin gurguddaan bakka sanaatti ijaarameera.Galii Eegamu: Waggaatti warqee oonsii 290,000 (Tooni 9) oomishamuun, galii doolaara biliyoona 1.2 fida.
Warqeen Buna Caalee Galii 1ffaa Ta’uu Isaa
Jijjiirama Seenaa: Warqeen galii alatti erguu irratti buna caalee sadarkaa 1ffaa qabateera.Shakkiin Kurmaana 4ffaa (Bara Bajataa 2024/2025): Buni doolaara biliyoona 1.1 yoo fidu, warqeen doolaara biliyoona 1.3 galchee jira.Qabeenya Jalqabaa: Itoophiyaan dhagaa warqee, potaash, kopaari, fi meeshaa faayaa gurguddaa qabdi. Fooyya’iinsi dinagdee fi faayinaansii investeroota alaa hirmaachisaa jira.
Kutaa 4: Babal’ina Xiyyaaraa fi Buufata Bishooftuu Doolaara Biliyoona 12
Dandeettii Hojii Ethiopian Airlines
Baay’ina Imaltootaa: Bara bajataa Waxabajjii 2026 dhumate keessa, Ethiopian Airlines imaltoota miliyoona 20.7 fe’eera (buufata Boolee irratti walitti qabaatti miliyoona 22 ga’eera).Dhiphina Buufata Boolee: Dandeettiin Buufata Xiyyaaraa Boolee imaltoota miliyoona 25 waan ta’eef, waggaa 1-2 keessatti dandeettii isaa isa dhumaa ga’a.
Piroojeektii Buufata Xiyyaaraa Idil-addunyaa Bishooftuu
Baasii fi Bakka: Doolaara biliyoona 12 kan baasu, Addis Ababa irraa kiilometira 40 fageenya irratti Bishooftuutti ijaarama.Yeroo Xumuraa: Bara 2030.Dandeettii Kaffaltii: Waggaatti imaltoota miliyoona 110 fi kaargoo tooni miliyoona 4 fe’uu danda’a; kunis buufata xiyyaaraa isa gudaa Afrikaa isa godha.
Yaada Hoogganaa Imaltoota Xiyyaaraa (CEO Mesfin Tasew)
Sarara Galii Guddaa: Sararoonni Chaayinaa fi Eeshiyaa gabaa isa gudaa fi bu’aa qabuudha.Gabaa Bilisaa Afrikaa (AfCFTA): AfCFTA’n milkaa’uuf socho’iinsi imaltootaa fi meeshaa xiyyaaraan raawwatamuu qaba.Wal-ta’iinsa Dhaabbilee Xiyyaaraa: Dhaabbileen xiyyaaraa Afrikaa dadhabaa ta’an walitti dhufuudhaan tajaajila nageenya qabu fi amansiisaa dhiyeessuu qabu.Imsa (Visa) Malee Imaluu: Togo, Ruwaandaa, fi Keeniyaa imsa malee imaluu eegaluu isaanii faarsuun, Itoophiyaan imaltoota tajaajila transit fayyadaman guyyaa 7f bilisaan akka daawwatan gochuu ishee ibsan.
Kutaa 5: Turizimii Uumamaa Banuun: Paarkii Gaara Baalee
Qabeenya Uumamaa fi Pirofaiilii Naannoo
Bal’ina fi Ol-ka’iinsa: Hektaara 215,000 kan uwwisu; ol-ka’iinsa meetira 1,500 irraa gara 4,377tti (Gaara Tulluu Diimtuu, tulluu 2ffaa Itoophiyaa) diriira.Kutaalee Qilleensaa: Zone qilleensaa 5tti qoodama: Grassland, Woodland, Erica Belt, Afroalpine, fi Bosona Harennaa.Sadarkaa UNESCO: Bara 2023 keessa Hambaa Addunyaa UNESCO ta’ee galmeeffame.
Bineensota Biyyooleessaa fi Eegumsa
Bineensota Endemic ta’an: Hosistoota 18 keessaa 22 Itoophiyaa qofatti argamu; Mountain Nyala, Menelik’s Bushbuck, Bale Monkey, Giant Mole-rat, fi Jeedala Baalee (Ethiopian Wolf – lakkoofsi isaanii 500 gadi ta’e).
Infrastructure Turizimii fi Toftaa Afrikaa
Investimentii Mootummaa: Abbaan Taayitaa Eegumsa Bosonaa Paarkota Biyyooleessaa 27 to’ata; daandii haarawa, buufata xiyyaaraa naannoo, fi loojiiwwan (eco-lodges) ijaaruun sektera dhuunfaa hotela ijaaran gargaaraa jira.Xiyyeeffannoo Gabaa Afrikaa: Karoora Misooma Waggaa 10 keessatti Afrikaan gabaa bu’uuraa ta’tee fudhatamteerti; kaniifis Ethiopian Airlines magaalota Afrikaa 60 ol keessatti balali’uun deeggarsa fidaa jira.
