AKKA TEESSOO FEDERAALA TOOPHIYAA YOO TAATEE ARAT KILOO FI SIDISTI KILOON GAYAADHA. DABALATA YOO BARBACHISAA TAHE, KAZAANCHIIS DABALATEE DISTRIKTII FEDRAALAA GODHUUN DENDEYAI! KANA ACHI YKN KANA CAALAA FEDERAALLI LAFA QABAACHUU HIN DENDEYUU BEEKAA. BEEKTOOTNI OROMOO KANALLEE BEEKUU LAALA!? OROMOON MAGAALAA ISAA MAGAALAA TIYYAA JEDHEE HALKANII FI GUYYAA WAANNI WACUUF SABABAAN TAKKALLEEN HIN JIRTU. UMMTNI OROMOO LAFA ISAA QUBSUMA ISAATIIN BEEKA. MAGAALAAN WAAN DHIHOO TANA JAARAMMTEE DHA. FINFINNEENIIS DHIHOODHA KAN JAARAMTE. QABAEENYA MAGAALAA UMMATA TOKKOO KAN MURTEESSU BAADIYAADHA!
Odeeffannoo Sagantichaa fi Maxxansaa
- Mata-duree Sagantichaa: The Standard Signal Kkf.25: Muummicha Ministeeraa Tokko, Seenaa/Ergaa Lamaan – Gaaffii fi Deebiin Abiy Naannoo Amaaraa fi Oromiyaa Maal Agarsiisa?
- Madda Miidiyaa: Addis Standard (The Standard Signal)
- Guyyaa Maxxansaa: Hagayya 23, 2026
- Qindeessituu Sagantaa: Tsadaalee Lammaa (Salmaa)
- Keessummaa: Piroofeesar Hizqi’eel Gabbisaa
- Dhimma Ijoo: Xiinxala gadi fageenyaa kan gaaffii fi deebii Muummichi Ministeeraa Abiy Ahimad miidiyaalee mootummaa Amaaraa fi Oromiyaa waliin godhe; haaromsa yaada “Oromaaraa”; qabsoo bilisummaa Oromoo fudhatama dhabsiisuu; seenaa sobaa Galaana Diimaa fi babal’ina lafaa; Marii Biyyoolessaa akka “bannannaa heeraa” (constitutional vandalism); falmii magaalaa Finfinnee/Addis Ababaa; fi waraana haaromfamaa jiru kan naannoo Tigraay.
Boqonnaa 1: Seensa, Dhiibbaa Mootummaan Miidiyaa Irraan Ga’e fi Yeroo Gaaffiifi Deebichaa
1.1 Dhiibbaa Gaazexeessummaa Walabaa Irra Ga’e
- Miidhaa Beekumsa Irra Ga’e: Sagantichi kan jalqabe qindeessituun sagantichaa Tsadaalee Lammaa sababa dhiheenya kana waajjira Addis Standard cabsanii saamuufi Gulaalaa Olaanaa isaanii qaamolee mootummaan hidhamuu irraa kan ka’e yeroo muraasaaf miidiyaarraa fagaachuu ishee ibsuuni.
- Dhugaa Ukkaamsuuf Yaaluu: Piroofeesar Hizqi’eel gocha mootummaan miidiyaa walabaa irratti raawwate kana “beektummaa fi dhugaa ukkaamsuu” (epistemic closure) jedhanii kan ibsan yoo ta’u, uummatas ta’e qaamoleen alaa odeeffannoo qabatamaa akka hin arganne dhowwa jedhan.
1.2 Haala fi Yeroo Gaaffii fi Deebii Lamaan
- Tiyeetira Qindaa’e: Erga Paartiin Badhaadhinaa (PP) filannoo injifadhe jedhee labsee booda, Muummichi Ministeeraa Abiy Ahimad qophii fiidiyoo baay’ee qindaa’een gaaffii fi deebii adda addaa lama kenne: isa duraa Miidiyaa Amaaraa (AMC) waliin Afaan Amaaraatiin, isa lammaffaa ammoo OBN waliin Afaan Oromootiin.
- Seenaa Haaraa Ijaaruuf Yaaluu: Piroofeesar Hizqi’eel akka ibsanitti, gaaffii fi deebiin kun kan qophaa’e filannichaafi Marii Biyyoolessaa walitti hidhuudhaani. Kaayyoon isaas rakkooleen siyaasaa duraanii hundi furamaniiru fakkeessuun, mootummaan haaraan Fulbaana dhumaa ykn Onkololeessa jalqabaa dhufu akka waan “Itoophiyaa haaraa” rakkina hin qabne bulchuutti dhiyeessuufi.
Boqonnaa 2: Ergaa Naannoo Amaaraaf Dhiyaate – “Oromaaraa” Haaromsuu fi Tumsa Dhorkuu
2.1 Walitti-dhufeenya “Oromaaraa” Deebisanii Kaasuu
- Jijjiirama “Dinqisiisaa” Ofitti Makuu: Abiy gaaffii fi deebii Afaan Amaaraa keessatti jijjiiramni bara 2018 as dhufee fi misooma magaalaa “bareechisuu” kan dhufe bu’aa waloo hoggantoota Oromoo fi Amaaraa qofaati jedhee dhiyeesse.
- Seenaa Jalqabaa Jijjiiruu: Hoggantoota akka Gaduu Andaargaachoo fi Lammaa Magarsaa seenaa Oromaaraa keessaa baasuudhaan, Oromaaraan bara 2003 anaa fi Dr. Ambaachoo Makonnin gidduutti uumame jechuun seenaa haaraa dhiyeesse.
2.2 Dhiiga Naannicha Keessatti Dhangala’e Irraa Of Qulqulleessuu
- Ajjeechaa Hoggantoota Amaaraa Bara 2019: Abiy ajjeechaa Pirezidaantii Naannoo Amaaraa duraanii Dr. Ambaachoo Makonninii fi qondaaltota biroo kan Jeneraal Asaaminaw Tsigee raawwate irraa harkasaa akka qulqulleesse ibse. Gochichi lola “Amaaraan Amaara irratti” raawwate malee mootummaan federaalaa harka keessaa hin qabu jechuun komii uummataa ofirraa ittisuuf yaale.
2.3 Dhimma Walqaayit (Dhiha Tigraay) Meeshaa Godhachuu
- Lafa Sababa Godhachuu: Abiy Dhiha Tigraay (Walqaayit) erga jijjiiramni dhufee booda Amaaraaf kan kenne isa ta’uu fi ammas TPLF akka hin deebifanne kan dhowwaa jiru isa qofa ta’uu dubbate.
- Tumsa Naannolee Mormuu: Humnoonni Amaaraa (Faannoo) fi Tigraay waltajjii marii uumuuf yaalan “jaalala seeraan alaa” (unholy alliance) jechuudhaan balaaleffate; uummanni Amaaraas miidhaa TPLF duraan irraan geessise akka hin irraanfanne akeekkachiise.
2.4 Fakkeenya Seenaa Sirna Impaayerichaa
- Menilik II fi Raas Gobaanaa: Abiy Minilik fi Jeneraala isaanii Raas Gobaanaa Daaccee eeruudhaan, Impaayerri Itoophiyaa kan ijaarame Oromoo fi Amaaraan ta’uu dubbatee, tokkummaan kun itti fufuu qaba jedhe.
Boqonnaa 3: Ergaa Oromoof Dhiyaate – Gaaffii Mirga Hiree Murteeffannaa Fudhatama Dhabsiisuu
3.1 Seenaa Jal’isuu (Antiquarianism) fi Qabsoo Oromoo Xureessuu
- Seenaa Uumame: Piroofeesar Hizqi’eel yaada “Antiquarianism” jedhu fayyadamuun, Abiy seenaa qabatamaa qorachuu mannaa yaada ofii dursee murteessee booda ragaalee muraasa barbaadee walitti makuun seenaa sobaa uumaa jira jedhan.
- Gaaffii Saba Oromoo Fudhatama Dhabsiisuu: Abiy gaaffii fi deebii OBN irratti godheen, qabsoon bilisummaa Oromoo sirna bittaa koloneeffannaa Abisiiniyaa mormuuf jalqabame bu’uurumaan dogoggora ture jedhee mormee dhiyeesse.
- “Kaayyoo Ganamaa” Hiika Biraa Kennuufii: Abiy qabsoon jalqabaa kan Waldaa Maccaa fi Tuulamaa, Jeneraal Taddasaa Birruu, fi Haayilee Fidaa mirga hiree ofii murteeffannaaf osoo hin taane, qubee saabaa ykn Afaan Oromoo dubbisuu fi barreessuu baruuf, barnoota babal’isuuf, fi caasaa mootummaa fi Bataskaana Ortodoksii keessa galuuf qofa ture jedhee dhiyeesse.
3.2 “Bilisummaa Sammuu” Lallabuu
- Gaaffii Ofiin Of Bulchuu Dhabamsiisuu: Abiy hoggansa kiyya jalatti uummanni Oromoo “guutummaatti bilisa ba’eera” jedhe. Hiikni bilisummaa kunis siyaasaan ofiin of bulchuu osoo hin taane, sammuu keessaa gaaffii mirga hiree ofii murteeffannaa balleessuudha jedhee ibse.
- Mormitoota Hidhaadhaa Bahan Qeequu: Siyaasessitoota Oromoo bara 2018 hidhaadhaa bahan kanneen ammas Paartii Badhaadhinaa mormanii gareewwan Amaaraa fi Tigraay waliin tumsa uuman balaaleffate.
Boqonnaa 4: Seenaa Sobaa Galaana Diimaa, Babal’ina Lafaa, fi Sabboonummaa “Dhiigaa fi Biyyee”
4.1 Ragaalee Seenaa fi Afaanii kan Fakkeessaa Ta’an
- Seenaa Waggaa 2,000 Duraa: Abiy bulchaan “Doori” jedhamu waggaa 2,000 dura qarqara Galaana Diimaa bulchaa ture Oromoodha jedhe; garuu maqaan Doori jedhu maqaa Afaan Tigrinyaa/Ertiraa ta’uu isaa hin beekne.
- Magaalaawwan Ertiraa Oromoo Fakkeessuu: Magaalaan Baarentuu jedhamtu kan Ertiraa “Baarentuu/Boorana” irraa dhufe jedhe; Siidaan Aksum ulee Abbaa Gadaa fakkaata jedhe; akkasumas Bataskaanni Laallibalaa Oromootaan soofamee hojjetame jedhee Holqa Saaf Umar waliin wal-bira qabe.
- Kufaatii Seenaa: Piroofeesar Hizqi’eel ragaalee kana fashaleessuun, sabni Oromoo saba Kuush keessaa jaarraalee dheeraa keessatti kan adda ba’e (Afaar, Agaw, fi Konsoo irraa) malee waggaa 2,000 dura saba kophaa ta’ee Galaana Diimaarra jiraatu hin turre jedhanii ibsan.
4.2 Balaa Sabboonummaa “Dhiigaa fi Biyyee” (Blood and Soil)
- Dargaggoota Waraanaaf Qopheessuu: Seenaa sobaa kanaan Abiy dargaggoonni Oromoo balbala galaanaa (“Bishaanitti”) argachuun mirga seera qabeessaa seenaa durii deebifachuuti jedhanii akka amananii fi waraana fuulduraaf akka aarsaa ta’an kakaasuuf qophaa’edha.
- Tokkummaa Dirqisiisaa mormii Sab-daneessummaa: Hizqi’eel fi Tsadaaleen akka jedhanitti, yaalli tokkummaa dirqiin lafarra buusuuf godhamu kun aadaa fi saba biraa duguugee balleessuu (assimilationist) kan sirna Hayilasillaasee fi Dargii fakkaatuudha. Sirni akkasii biyyattii gara waraanaatti kan galchu waan ta’eef furmaanni sab-daneessummaa kabajuu fi wal-qixxummaa mirkaneessuudha.
Boqonnaa 5: Marii Biyyoolessaa Akka “Bannannaa Heeraa” (Constitutional Vandalism)
5.1 Mariin Biyyoolessaa Maaliif Tiyeetira Ta’e?
- Humnoonni Waraanaa Keessaa Hafuu: Mariin Biyyoolessaa humnoota hidhatanii lolaa jiran (kan akka WBO, Faannoo, fi TPLF) fi paartilee siyaasaa mormitoota beekamoo hunda dhiisee qophaa’e.
- Jijjiirama Siyaasaa Dhorkuu: Mariin nagaa dhugaa ta’e araara buusuu fi jijjiirama siyaasaa qabaachuu qaba. Haa ta’u malee, Abiy Paartiin Badhaadhinaa aangoo akka hin gadhifne ifatti labseera.
- Sirna Iftoomina Hin Qabne: Adeemsichi iftoomina fi walabummaa kan hin qabne yoo ta’u, kaayyoon isaas uummata duratti fakkeessuuf qofa kan qophaa’edha.
5.2 Waliigaltee Siyaasaa Bara 1991 fi Heera Biyyattii
- Biyyattii Diigamuu Irraa Baraaruu: Kufaatii Dargii bara 1991 booda, addawwan bilisummaa hundinuu walii galuudhaan sirna federaalizimii sab-daneessaa isa naannoleen ofiin of bulchanii fi waloo ta’anii biyya ijaaran irratti heera bara 1995 uumanii biyyattii kufaatii irraa oolchan.
- Hiika “Bannannaa Heeraa”: Piroofeesar Hizqi’eel namoota 4,000 paartii deeggaran walitti qabuun bu’uuraalee heeraa (kan akka federaalizimii, mirga namoomaa, fi Keeyyata 39) akka haaraatti falmisiisuun “bannannaa heeraa” (destruction of functional constitutional order) dha jedhan.
- Kaayyoo Dhokataa: Mariin kun caasaa bulchiinsaa gara sirna pirezidaantii aangoo hunda harkatti qabatuutti jijjiiruu fi qabeenya heeraa kan lafaa jijjiiruuf shira xaxamedha jedhu.
Boqonnaa 6: Haala Magaalaa Finfinnee / Addis Ababaa
6.1 Qabxiilee Bu’uuraa Sadan Piroofeesar Hizqi’eel Finfinnee Irratti Qaban
Piroofeesar Hizqi’eel falmii Finfinnee ilaalchisee yaada isaa qabxiilee sadan kanaan ibsa:
- Dhugaa Ji’oogiraafii: Finfinneen handhuura Oromiyaa keessatti kan argamtu yoo ta’u, magaalaa guddittii Mootummaa Federaalaa fi Mootummaa Naannoo Oromiyaati.
- Mirga Ofiin Of Bulchuu Jiraattotaa: Mirgi jiraattonni magaalaa Finfinnee mootummaa mataa isaanii filachuufi ofiin of bulchuuf qaban mulqamuu hin danda’u.
- Seeraan Daangessuu: Hariiroon Oromiyaa fi Finfinnee gidduu jiru (dhimma faayidaa addaa, dinagdee, fi nageenyaa) seera faayidaa addaa heera keessa jiruun ifatti tumamuu qaba.
6.2 Daldala Siyaasaa Hoggantoota Aangoo Irra Jiranii
- Uummata Buqqisuu fi Dinagdeen Laamsheessuu: Tsadaalee fi Hizqi’eel akka ibsanitti, hoggantoonni Paartii Badhaadhinaa seenaa Finfinnee Oromoo kakaasuuf itti fayyadamaa, gama biraatiin ammoo misooma kooriidarii fi qaalii lafaatiin Oromoota fi jiraattota hiyyeeyyii magaalattii keessaa buqqisaa jiru; kunis daldala siyaasaa gatii hin qabneedha.
Boqonnaa 7: Waraana Tigraay fi Haleellaa Diroonii Mootummaa Federaalaa
7.1 Dadhabina Humna Waraanaa Federaalaa
- Waraana Laafe: Piroofeesar Hizqi’eel akka ibsanitti, bara 2020tti Raayyaan Ittisa Biyyaa osoo guutuu ta’ee jiruu Tigraay keessatti mo’achuu hin dandeenye. Har’a immoo waraanni federaalaa haalaan kan laafe, dargaggoota dirqiin kan waraaneessu, fi hoggantoonni waraanaa (kan akka Fiild Maarshaal Birhaanuu Juulaa fi Jeneraal Abaabaw Taaddasaa) waraana itti fufuu hin dandeenyu jedhanii ifatti dubbataniidha.
7.2 Tooftaa Dambalii Namaa fi Diroonii
- Dambalii Namaa (Human Waves): Dargaggoota hin leenjine baay’inaan waraana keessa oofuun rasaasa mormitootaa dhumsiisuuf itti fayyadamuu.
- Diroonii Fayyadamuu: Hoggantoota waraanaa fi siyaasaa Tigraay dirooniidhaan ajjeesuun caasaa isaanii diiguuf yaaluu.
7.3 Miidhaa Sivilii Irra Ga’aa Jiru
- Sivilii Miidhuu: Tsadaaleen akka ibsitetti, haleellaan diroonii yeroo baay’ee namoota nagaa irratti dogoggoraan kan bu’u yoo ta’u, Hospitaala Ayidaritti miidhamtoonni hedduun galaniiru; akkasumas naannoo Amaaraa keessatti mana amantaa, Oromiyaa keessattis qonnaan bultoota nagaa ajjeesaa jira. Kunis nageenya fiduu mannaa mormii fi waraana caalaatti cimsus malee bu’aa hin fidu.
