Mataduree fi Odeeffannoo Sagantichaa
- Mataduree: Biyyi Kun Ganaa Daa’ima ! – Dr. Gammachuu Magarsaa (Sagantaa Hayyoota Keenya)
- Miidiyaa: MO’AA TV
- Guyyaa Maxxansaa: Amajjii 7, 2026
- Ibsa Waliigalaa: Sagantaan kun gaaf-deebii bal’aa fi qormaata saayinsawaa Dr. Gammachuu Magarsaa (hayyuu fi oomisaa beekumsa antirooppoolojii) waliin taasifameedha. Qabiyyeen isaas seenaa dhuunfaa, bu’uura eenyummaa Kuush fi Oromoo, sirna Gadaa, qeeqa seenaa mootummoota Itoophiyaa fi ijaarsa sirna siyaasaa ammayyaa irratti xiyyeeffata.
Boqonnaa 1: Dhaloota, Naannoo fi Hundee Eenyummaa
Dr. Gammachuu Magarsaa dhaloota isaanii dhiha Oromiyaa, Qellem Wallaggaa magaalaa Dambi Doollootti akka ta’e ibsuun jalqabu. Naannoon sun daangaa saboonni akka Oromoo, Maa’oo fi Koomoo waliin jiraatan ta’uu eeruun, daa’imummaa isaaniitti wal-danda’uu fi heddumina aadaa arganii guddachuu isaanii addeessu. Akkasumas, qe’een dhalootaa fi uumamni naannoo sun hubannoo isaanii isa aadaa fi sirna uumamaa irratti dhiibbaa guddaa akka uume dubbatu.
Boqonnaa 2: Qomoo Kuush fi Jireenya Horsiisee Bulaa
Dr. Gammachuun Oromoo akka qaama saba gurguddoo Kuush Gaafa Afrikaatti ibsu. Saboota akka Somaalee, Canfaraa (Afaar), fi Sidaamaa waliin hidhata afaanii fi bu’uura aadaa qaban kaasu. Jireenya horsiisee bulaa (gaala, re’ee fi loon horsiisuu) fi jireenya qonnaan bulaa walbira qabuun, sirnoonni mootummoota darbanii hawaasa horsiisee bulaa akka qeerransiitti tursiisuun seeraan hubachuu akka dadhaban eeru.
Boqonnaa 3: Amantaa Alagaa, Barnoota fi Miidhaa Aadaa Irra Ga’e
Maatiin isaanii barnoota amantaa (Adventistii/Torbaffaa fi Ortodooksii) waliin wal-arguu isaanii kaasuun, amantaaleen alaa kun akkamitti akka aadaa fi beekumsa ganamaa hawaasaa dhabamsiisuuf yaalan qeequ. Waaqeffannaa fi seera uumamaa (Malkaa, tulluu, mukeen kabajuu fi qulqullina eeggachuu) amantaalee alagaa dhufan waliin madaalu. Dabalataanis, saboonni naannichaa eenyummaa isaanii dhiisanii qomoo alagaa (akka Qureesh, Israa’el ykn firoota dhihaatti) of hidhuuf tattaaffii taasisan akka gowwummaa fi amantee sobaatti addeessu.
Boqonnaa 4: Sirna Barnoota Hayilasillaasee fi Dhiibbaa Eenyummaa
Bara mootummaa Hayilasillaasee keessa manneen barnootaa keessatti akkamitti eenyummaan Oromoo fi saboota kibbaa akka awwaalamaa ture yaadatu. Barattoonni yeroo galmaa’an maqaa Oromoo dhiisanii maqaa Habashaa/Kiristaanaa akka qabaatan, gosa (zer) isaanii gara “Amaaraatti” akka jijjiiran dirqisiifamaa turuu isaanii saaxilu. Seenaan afaaniin darbu beekumsa dhugaa ta’ee osoo jiruu, kan barreeffame qofatu seenaadha jedhanii dhiibuu warra alagaa fi sirnichaa qeequ.
Boqonnaa 5: Qeeqa Seenaa fi Ijaarsa Biyyattii
Dr. Gammachuun ragaalee saayinsii afaanii fi aadaa irratti hundaa’uun, lafti Kaabaa, Giddu-galeessaa fi Dhiha Itoophiyaa (Gondar, Gojjaam, fi Tigraay dabalatee) dur saba bu’uura Kuush (akka Agawwii fi Shinaashaa) akka qabatu turan ibsu. Biyyi “Itoophiyaa” jedhamtu kun ijaarsa sirna mootummootaatiin fi gargaarsa qawwee warra dhihaatiin kutaalee adda addaa walitti dirquun kan tolfamte waan taateef, hanga ammaatti araaraa fi heera haqaarratti hundaa’e waan hin arganneef “ammallee daa’ima” ta’uu ishee hubachiisu. Sochiiwwan akka Faanoo fi sabboonummaa calaqqee seenaa sobaarra ijaaramanis fashala ta’uu eeru.
Boqonnaa 6: Sirna Gadaa: Dimokraasii, Safuu fi Bulchiinsa Dhugaa
Gadaan sirna siyaasaa qofa osoo hin taane, heera uumamaa, safuu, wal-qixxummaa fi naamusa ol’aanaa ta’uu ibsu. Hayyoota, Wayyuu fi jaarsolii biyyaatiin dhimmoonni hawaasaa mariidhaan fi murtee waloo irratti hundaa’anii akka furaman dubbatu. Biyyi kun rakkoo keessaa ba’uu kan dandeessu sirna dimokraasii alaa garagalfamuun osoo hin taane, bu’uura sirna Gadaa kan nagaa, qulqullina fi haqa irratti xiyyeeffate yoo hojiirra oolchite qofa akka ta’e jabeessanii himu.
Boqonnaa 7: Qorannoo Aadaa, Jireenya Yuunivarsiitii fi Dhaamsa Dhalootaa
Dr. Gammachuun qorannoo aadaa Oromoo bal’inaan Arsii, Gujii, Booranaa fi naannolee biroo keessatti taasisaniin jaarsolii beekumsa seeraa fi seenaa qaban irraa maal akka baratan seensisu. Yuunivarsiitii Finfinneerraa kaasee hanga yuunivarsiitiiwwan Awurooppaa (Ingilizii fi Iswiidin)tti barnoota isaanii fi hojii qorannoo antirooppoolojii Oromoo addunyaarratti beeksisuu irratti gumaachan eeru. Dhumarrattis, dhaloonni haaraan afaan ofii akka sirriitti beekan, safuu fi aadaa ofii kabajanii akka eeggatan, akkasumas beekumsa dhugaatiin of ijaaranii biyya isaaniif wabii akka ta’an gorsuun xumuru.
