Mata Duree fi Odeeffannoo Bu’uuraa
- Mata Duree: Dhimma Tsimdoo irratti marii miseensota ABO-WBO
- Miidiyaa / Madda: Dhugaa Miidiyaa DM
- Guyyaa: Fulbaana 5, 2026 (September 5, 2026)
- Xiyyeeffannoo Waliigalaa: Qophiin kun marii bal’aa miseensota fi qooda-fudhattoota qabsoo bilisummaa Oromoo (ABO-WBO) gidduutti dhimma yeroo ammaa ajandaa guddaa ta’e—uumama tumsa waraanaa fi siyaasaa humnoota kaabaa (TPLF fi Faannoo/humnoota Amaaraa) waliin godhamu ykn “Tsimdoo/Ximdoo” jedhamu irratti kan xiyyeeffatedha. Mariin kun shakkii fi gaaffilee hawaasa Oromoo biratti ka’an qorachuun, garaagarummaa tooftaa fi tarsiimoo, muuxannoowwan seenaa addunyaa, fi dantaa Oromoo eegsisuu irratti ibsa gadi fagoo kenna.
Boqonnaa 1: Haala Siyaasa Yeroo fi Waldhabdee “Tsimdoo”
- Finfinneen Handhuura Qabsoo fi Dippilomaasiiti:
Haasaa jalqabaa irratti akka ibsametti, jijjiiramni siyaasaa fi waraanaa Itoophiyaa keessatti ta’u hundi kallattiin Oromiyaa fi dantaa saba Oromoo tuqa. Finfinneen handhuura Oromiyaa fi wiirtuu dippilomaasii waan taateef, murteewwan siyaasaa achi keessatti bocaman dhiibbaa guddaa qabu. - Ka’umsa Marii Tsimdoo (Tumsaa):
Mootummaa Paartii Badhaadhinaa (PP) kuffisuuf humnoonni kaabaa tumsa ijaaruuf yeroo socho’anitti, ABO-WBOn tumsa kana keessatti qooda qabaachuu fi dhiisuun isaa marii fi yaaddoo guddaa sabichaa ta’eera[6]. Keessattuu, waraanni Faannoo bakkeewwan akka Wallaggaa, Dhiha Shawaa, Arsiifi Baalee keessatti saba Oromoo irratti dhiiga dhangalaasaa osoo jiruu, akkamitti tumsi uumama kan jedhu mormii guddaa kaase.
Boqonnaa 2: Qoodama Ilaalcha Hawaasaa fi Qaamolee Dhimma Kanarratti Dubbatanii
Miseensonni marii kanaarratti hirmaatan ilaalcha hawaasa keessaa bakka sadiitti qoodanii dhiyeessan:
- Qaamolee Mootummaa PP: Kanneen dhimma kanaan fayyadamanii ABO-WBO xureessuu, shanyi-dhabamsiisaa Oromoorratti gaggeessaa jiran dhoksuu, fi saba walitti buusuuf odeeffannoo sobaa facaasan.
- Warra Osoo Hin Hubatin Oofaman: Lammiilee sababa miidiyaa mootummaatin dogongorfamanii, garaagarummaa tooftaa waraanaa fi dantaa sabichaa gargar baasanii hin beekne.
- Qabsaawwota fi Deggartoota ABO-WBO kanneen Shakkii Qaban: Sabboontota Oromoo kanneen diinummaa Faannoon fi humnoonni maqaaf federalistii ofiin jedhan Oromoorratti qaban beekuun, dantaan Oromoo akka hin sarbamneef sodaa fi gaaffii qajeelaa qaban[6]. Gaaffileen kun sirrii fi deebii ifaa kan barbaadan ta’uun ibsameera[7].
Boqonnaa 3: Garaagarummaa Bu’uuraa: Tarsiimoo fi Tooftaa
Marii kana keessatti qabxiin barnoota siyaasaa bal’aan irratti kenname garaagarummaa Tarsiimoo (Strategy) fi Tooftaa (Tactics) gidduu jiruudha:
- Tarsiimoo (Strategy):
Tarsiimoon galma yeroo dheeraa, bu’uura qabsoo fi kaayyoo ganamaa hin sochoonneedha. Qabsoo Bilisummaa Oromootiif tarsiimoon: mirga abbaa biyyummaa, bilisummaa Oromiyaa, fi hiree ofii ofiin murteeffachuu saba Oromoo mirkaneessuudha. Kun matumaa hin jijjiiramu, hin gurguramu, irrattis hin daldalamu. - Tooftaa (Tactics):
Tooftaan immoo tarkaanfii yeroo gabaabaa, mala lolaa, meeshaa dippilomaasii, fi haala qabatamaa irratti hundaa’ee diina duraa jiru dadhabsuuf dhimma itti bahamuudha. Tooftaan guyyaadhaa guyyaatti jijjiiramuu danda’a. - Goolaba Qabxii Kanaa:
Diina yeroo duraa jiru (mootummaa cunqursaa) kuffisuuf tooftaan humnoota biraa wajjin wal-tahuun ykn kallattii waraanaa tokko irratti xiyyeeffachuun, tarsiimoo fi kaayyoo ganamaa dagachuu ykn dabarsee kennuu miti.
Boqonnaa 4: Muuxannoo Seenaa Addunyaa: Waraana Addunyaa Lammaffaa
Ajandaa tumsaa hubachiisuuf fakkeenyi seenaa guddaan dhiyaateera:
- Tumsa Gamtaa Kaappitaalistootaa fi Koministootaa:
Waraana Addunyaa Lammaffaa irratti, Ameerikaa, Ingilizii fi Faransaay (sirna Kaappitaalizimii kan hordofan) fi Gamtaa Sooviyeet/USSR (sirna Kominizimii cimaa kan qabdu) diinota dhalootaa fi ilaalchaan wal faallessan turan. - Diina Isa Xiqqaafi Isa Guddaa (Nazi Germany):
Haa ta’u malee, yeroo Naazii Jarmanii (Adolf Hitler) addunyaa dhuunfachuuf kaate, balaa guddaa sana dura dhaabbachuuf humnoonni ilaalchaan wal morman kun lamaan dirqama tooftaa waraanaatiin tumsa uuman. - Xumura Lolaa fi Addaan Bahuu:
Erga Naazii barbadeessanii, magaalaa Barliin bakka afuritti qooddatanii booda, tokkoon tokkoon isaanii deebi’anii gara dantaa fi ilaalcha mataa isaaniitti deebi’uun Waraana Qabbanaawaa (Cold War) jalqaban; kunis hanga dallaan Barliin bara 1989tti diigamutti ture. - Barumsa Oromoof:
Kanaafuu, sirna nama nyaataa kuffisuuf tooftaan socho’uun seenaa addunyaa keessatti kan baratameedha; haa ta’u malee of eeggannoon dantaa ofii tikfachuu fi dhimma sabichaa dursiisuun murteessaadha.
Boqonnaa 5: Saayikooloojii Dhalootaa fi Qubannaa Sabboonummaa
- Garaagarummaa Dhaloota Kaleessaa fi Ammaa:
Dhaloonni bara dheeraa dura manneen barnootaa fi sirna nafxanyaa keessatti guddachaa turan saayikooloojii dhiibbaa fi gad-aantummaatiin miidhamanii turan. - Dhaloota Ammayyaa fi Ofitti Amanamummaa:
Dhaloonni ammaa (Qeerroo fi Qarreen) garuu Oromummaa guutuun kan boonuu fi saba miliyoona 40-50 ol ta’uu isaa beekee ofitti amanamummaa guutuu kan qabuudha. Dhaloonni kun odeeffannoo fi teeknooloojii ammayyaatti fayyadamee dantaa saba isaa beeka. - Humna Ofii Irratti Hirrkachuu:
Oromoon humna guddaa qaba; eenyummaa fi lafa isaa kabachiifachuuf kan isa dandeessisu humna keessoo isaa qofa ta’uu qaba.
Boqonnaa 6: Kallattii Fuulduraa fi Dhaamsa Xumuraa
- Waliigaltee fi Tokkummaa Keessoo Cimsachuu:
Miseensonni fi deggartoonni qabsoo bilisummaa miidiyaa hawaasaa irratti wal qoqqooduu fi waldhahuu irraa of qusatanii, humna waraanaa fi siyaasaa Oromiyaa keessatti jabaatu irratti hojjechuu qabu. - Dantaa Oromoo Hundumaa Olii Gochuu:
Marii ykn tumsi kamiyyuu yoo dhufe, dhiiga ilmaan Oromoo fi bilisummaa biyya Oromiyaa kan kabachiisu ta’uu qaba malee, bittaa alagaa haaromsuuf matumaa ta’uu hin qabu. - Hoggansaa fi Miseensotaaf Dhaamsa:
ABO-WBOn ummata isaaf iftoomina kennuu akka qabu, ummannis shakkiidhaan osoo hin taane bu’uura tarsiimoo fi tooftaa qabsoo hubachuun qabsoo isaa akka finiinsu waamichi dhiyaateera.
