Skip to content
Odeeffannoo Sagantichaa fi Qophii
Mata-duree Sagantichaa: Waldaan Maccaa Tuulamaa Waldaa Oromoo Maraati | Seenaa Oromoo | Dirribi Damissee Madda Miidiyaa / Waltajjii: Nubiya Podcast (Qindeessaa: Roobson Waabee)Keessummaa Kabajaa: Obbo Darribii Damisee Bokkuu (Barreessaa Kitaaba Ilaalcha Oromoo , Hayyuu Seenaa, fi Pirezidaantii Waldaa Maccaa fi Tuulamaa)Guyyaa Maxxansaa: Hagayya 08, 2026
Boqonnaa 1: Seensa fi Yaada Bu’uuraa
Kaayyoo Marii: Qophiin kun beekumsa bu’uuraa Oromoo ( Beekumsa Xabboo ), falaasama ilaalcha addunyaa Oromoo, amantii Waaqeffannaa, hacuuccaa sirnoota darban keessa ture, fi seenaa bu’uureffama Waldaa Maccaa fi Tuulamaa bal’inaan xiinxala.Seenaa Keessummaa: Obbo Darribii Damisee hayyuu kitaabota seenaa fi falaasama Oromoo hedduu (keessattuu Ilaalcha Oromoo ) barreessanii fi pirezidaantii Waldaa Maccaa fi Tuulamaa ta’uun saba tajaajilaa jiranii dha.
Boqonnaa 2: Cimina Oromoo Keessaa Tokko: Sanyii Ofii Lakkawuu
Sanyii Lakkawuun Kuusaa Seenaati: Hawaasa Oromoo keessatti hidda dhalootaa abbaa fi haadhaa dhaloota kurnootaan lakkaa’uun akkaataa barreeffama malee seenaan, eenyummaan, fi walitti-dhufeenyi dhalootaa osoo hin badin itti fufu taasiseera.Faayidaa Hawaasummaa fi Seeraa:
Fuudha fi Heeruma Qajeelchuu: Fira dhihoo walirraa fuudhuu ittisuun safuu uumamaa eegsisa.Gumaa fi Araara Buusuu: Yeroo wal-dhabdeen uumamu seerri gumaa akkaataa hidda dhalootaatiin itti-gaafatamummaa waloo mirkaneessa.Tokkummaa Sabaa: Dhalataan Oromoo hundi Boorana fi Baarentuu keessatti eessa akka qoodamu beekuun qoodama gandaa fi naannoo ittisa.
Boqonnaa 3: Ijoollee Oromoo fi Barnoota Bara Darbe Keessa
Barnoota Idilee Dhorkatamuu: Sirna nafxanyaa fi mootummoota darban keessatti ilmaan Oromoo gara manneen barnootaa ammayyaatti akka hin seenne dhiibbaan bal’aan irratti raawwatamaa ture.Afaan fi Eenyummaa Balleessuu:
Maqaa Afaan Amaaraatti Jijjiirsisuu: Ijoolleen Oromoo barnoota argachuuf jecha maqaa Oromoo qaban dhiisanii maqaa biraa akka moggaafatan dirqisiifamu turan.Afaan Oromoo Manneen Barnootaatti Dhorkuu: Manneen barnootaa keessatti Afaan Oromootiin dubbachuun reebicha, adabbii maallaqaa, fi salphina fida ture.Barnoota Aadaa fi Amantii: Dhiibbaan kun jiraatus, uummanni Oromoo sirna Gadaa, afoolaan, madrasaalee Islaamaa (Harar, Jimmaa, Walloo), fi manneen barnootaa misiyoonota duraaniitiin (kanneen akka Onesimos Nasiib fi Asteer Gannoo) beekumsa tursiisuu danda’aniiru.
Boqonnaa 4: Oromoo fi Aarsaa Oromoon Bara Darbe Keessa Kafale
Weerara fi Qabeenya Saamamuu: Dhuma jaarraa 19ffaa keessa weerara Minilikiin qabamee sirni gabbarummaa irratti fe’amuun lafti qonnaan bulaa Oromoo irraa saamamuu isaatiin miidhaan lubbuu fi qabeenyaa guddaan qaqqabe.Finciloota Qonnaan Bultootaa: Saba aarsaa hedduu kaffalee fincila akka Baalee fi Raayyaa-Azaboo geggeessuudhaan qabsoo bilisummaa har’aatiif bu’uura kaa’e dha.
Boqonnaa 5: Amantii Waaqeffannaa fi Aarsaa Amantoonni Waaqeffannaa Kafalan
Amantii Monoteeyisiimii Uumamaa: Waaqeffannaan amantii ganamaa Oromooti; kan inni amanus Waaqa Gurraacha Tokkicha isa uumaa waan hundaa ta’etti.Dhiibbaa fi Ari’atama Mootummootaa: Sirnoonni darban Waaqeffannaa akka amantii ‘Aramanee’tti balleessuun Qaalluu fi Qaallittii hidhuu fi ajjeesuu irratti bobba’anii turan.Iddoowwan Qulqulluu Mancaasuu: Amantoonni Waaqeffannaa tulluuwwan, malkaa, fi odaawwan irratti walitti qabamanii akka hin saganne dhorkamaa turan.
Boqonnaa 6: Amantii Waaqeffannaa: Amantii Qulqulluu
Kallattiin Waaqatti Sagaduu: Waaqeffannaa keessa fakkii sobaa tolfachuun (idolatry) ykn nama gidduu dhaabuun hin jiru; amantichi kallattiin Waaqa uumaa wajjin qunnamtii uuma.Utuboota Bu’uuraa Lamaan:
Dhugaa: Jireenya keessatti yeroo hunda dhugaa dubbachuu fi haqaaf dhaabbachuu.Qajeelummaa: Hawaasa keessatti qajeelummaan deddeebisuu, haqa hojjechuu, fi uumama hunda kabajuu.
Boqonnaa 7: Waaqeffataan Lafa Kana Irratti Safuu Eegi Jedha
Hiika Safuu: Safuun daangaa fi heera naamusaa isa Waaqaa fi nama, namaa fi nama, akkasumas namaa fi uumama gidduu jiruudha.Uumama fi Uumaa Kabajuu: Safuun akka muka hin murre, bineensota sababa malee hin miine, bishaan hin xureessine, maanguddootaa fi dubartoota ( Ateetee ) akka kabajan nama barsiisa.Balaa Safuu Cabsuu: Safuu cabsuun Cubbuu fida; cubbuun immoo rooba dhorkachuun, gogiinsa, beela, fi jeequmsa fida jedhamee amanama.
Boqonnaa 8: Dhugaan Yoo Afaan Qabaate, Funyaan Ittiin Dubbata
Mammaaksa fi Falaasama Oromoo: Mammaaksi kun dhugaan yoomiyyuu humnan ukkaamsamee akka hin hafne addeessa.Haqa Hin Bannisne: Mootummoonni abbaa-irree afaan dhugaa hidhanii fi ukkaamsanis, dhugaan karaa hin yaadamneen (funyaaniin) baatee ifa ba’uun ishee hin oolu.
Boqonnaa 9: Seenaa Oromoo Mana Hidhaa Keessatti Eegale
Manni Hidhaa Mana Barumsaa Ta’uu: Sirna Hayilasillaasee fi Dargii keessatti manneen hidhaa akka Alem Baqaanyi bakka beektonni Oromoo itti walitti qabamanii seenaa fi siyaasa wal barsiisan ta’anii turan.Gahee Dr. Hayilee Fidaa: Hayyuun afaanii fi falaasamaa Dr. Hayilee Fidaa mana hidhaa keessatti hidhamtootaaf seenaa ijaarsa mootummaa ( state formation ) fi saayinsii hawaasummaa barsiisaa ture.Barreeffamoota Obbo Darribii Damisee: Obbo Darribiin kitaabota isaanii kanneen seenaa fi falaasama Oromoo mana hidhaa keessatti waraqaa caccabaa irratti barreessanii gara alatti dabarsaa turan.
Boqonnaa 10: “Ummata Tokko Yoo Dandeesse Aadaa Isaa Balleessi; Yoo Dadhabde Aadaa Isaa Abbaa Itti Ta’i”
Tooftaa Koloneeffataa Lamaan:
Tarkaanfii Duraa (Aadaa Balleessuu): Afaan, aadaa, sirna Gadaa, fi seenaa saba tokkoo lafarraa dhabamsiisuuf duuluu.Tarkaanfii Lammaffaa (Abbaa Itti Ta’uu): Yeroo duguuganii balleessuun dadhabamu, aadaa sana ofitti qabuun akka meeshaa siyaasaatti dhimma ba’anii humna sabaa laamsheessuu.
Qabatama Yeroo Ammaa: Mootummaan sirna Irreechaa fi duudhaalee Oromoo to’achuudhaan faayidaa siyaasaaf oolchuuf yaaluu isaa keessatti calaqqisa.
Boqonnaa 11: Oromoo Hin Muran, Malee Hin Gogsin
Fakkeenya Muka Birbirsaa/Odaa: Sabni Oromoo akkuma muka gadi-fageenyaan hidda qabuu ti.Cimina Dhalootaa: Hacuuccaan, ajjeechaan, fi duulli bittaa dameewwan isaa muruu danda’us (“muran”), hundee isaa lafaa buqqisanii gogsuu (“hin gogsin”) hin danda’an; sabichi deebi’ee lalisa.
Boqonnaa 12: Waldaan Maccaa fi Tuulamaa: Waldaa Ummata Kuushii
Bara Hundeeffamaa (1963/64): Gootota akka Jeneraal Taddasaa Birruu, Hayilamaariyaam Gammadaa, Qanyaazmaach Mokonnon Wasanuu, Kolooneel Alamuu Qixxeessaa, fi Maammoo Mazamir fa’aan bu’uureffame.Waldaa Kuushii Maraa: Waldaan Maccaa fi Tuulamaa waldaa gandaa osoo hin taane, waldaa saba Oromoo maraa fi saboota Kuush kanneen kibbaa fi bahaa (Sidaamaa, Afaar, Soomaalee, Hadiyaa, Kambaataa) hundaaf dhaabbate ture.Ka’umsa Sabboonummaa: Sabboonummaan Oromoo ammayyaa fi qabsoon gurmaa’inaa akka dhalatu gochuu keessatti waldaan kun bu’uura guddaadha.
Boqonnaa 13: Waldaan Maccaa fi Tuulamaa Dameewwan Biyya Alaa Qaba
Biyya Alatti Babal’achuu: Biyya keessatti cufamuu fi dhorkamuu hordofee, waldichi Ameerikaa Kaabaa, Awurooppaa, Awustiraaliyaa, fi Biyyoota Arabaa keessatti dameewwan isaa ijaarrateera.Gahee Diyaaspooraa: Dameewwan kunniin qorannoo seenaa deggeruu, mirga namoomaaf falmuu, fi aadaa fi afaan dhaloota haaraatti dabarsuu irratti hojjetu.
Boqonnaa 14: Waldaawwan Oromoo Ammaa: Bu’aa Waldaa Maccaa fi Tuulamaa
Madda Dhaabbilee Ammayyaa: Waldaaleen ogummaa Oromoo, waldaaleen aadaa, koonfiransoonni, fi sochiiwwan barattootaa har’a jiran hundi bu’aa ijaarsa fi aarsaa Waldaa Maccaa fi Tuulamaati.Fakkeenya Of-dandeessisuu: Waldichi manneen barnootaa, manneen yaalaa, fi qophii wal-gargaarsaa ( Afooshaa ) ofiin of gargaaruu dhalootaaf barsiiseera.
Boqonnaa 15: Seenaa Oromoo Dur Alagaan Barreeffama
Jal’ina Seenaa Alagaatiin Barreeffamee: Seenaan Oromoo jaarraalee hedduuf kitaabota mana mootummaa fi barreessitoota alagaatiin (kan akka Abbaa Baahirey jaarraa 16ffaa) bifa jal’aa fi jibbiinsaan guutameen barreeffamaa ture.Seenaa Ofii Ofiin Barreessuu: Hayyoonni Oromoo har’aa seenaa isaanii ragaa afoolaa, seera Gadaa, qorannoo lafaa, fi dhugaa jiru irratti hundaa’anii ofumaan sirreessanii barreessuun dirqama seenaa ta’uu ibsameera.
