Mata Duree: Dhimmi Tigraay Daandii Keeyyata 39 Irra Jiraa? Turtii Muluugeetaa Araggaawwii Waliin Taasifame
Sagantaa / Tamsaasa: Zagol Book Bank (endalegeta multimedia)
Keessummeessaa: Indaalageetaa
Keessummaa: Muluugeetaa Araggaawwii (Ogeessa Seeraa, Barreessaa, Barsiisaa Yuunivarsiitii Duraanii)
Guyyaa Maxxansaa: Hagayya 25, 2026 (Miseensotaaf Dura: Hagayya 23, 2026)
Boqonnaa 1: Seensa, Seenaa Duubaa, fi Bu’uura Kitaaba “Hagere Tigray”
- Eenyummaa Keessummaa: Muluugeetaa Araggaawwii ogeessa seeraa, barreessaa asoosamaa, fi barsiisaa yuunivarsiitii duraanii yoo ta’u, waggoota 17f biyya Ameerikaa keessa jiraateera. Asoosamoota beekamoo kanneen akka Abrak, Higg Sidagn, fi DV Lottery, akkasumas diraamaa televijiinii Behigg Amlak jedhamu barreessuun beekama.
- Mata Duree fi Fakkii Qola Kitaabichaa:
- Mata dureen “Hagere Tigray” (“Biyya Tigraay”) jedhu kan filatameef, yaada sab-boonummaa fi fottoquu dhoksuu mannaa, wanta ifatti mari’atamaa jiru fuula dura dhaabbachuun mariif dhiyeessuufi.
- Qolli kitaabichaa kaartaa Itoophiyaa caccabee fi alaabaalee adda addaatiin guutame agarsiisa. Kunis keeyyata 39 bu’uura godhachuun fottoquun osoo hin to’atamin yoo itti fufe, biyyattii gara biyyoota xixiqqoo afaaniin qoodamaniitti akka diigu akeeka.
- Sab-boonummaa akka Miiraatti (Emotion vs. Intellect):
- Muluugeetaan akka ibsetti, sab-boonummaan gosaa beekumsa gadi fagoo, dubbisa bal’aa, ykn falaasama irratti kan hundaa’e osoo hin taane, miira fi komii yeroo gabaabaa irratti qofa hojjeta.
Boqonnaa 2: Seenaa akka Meeshaa Siyaasaatti fi Dhaloota Dhaabbilee Bilisummaa
- Seenaa Filatanii Fayyadamuu:
- Ogeessa seeraa waan ta’eef, Muluugeetaan seenaa Itoophiyaa akka ragaa mana murtii keessatti dhiyaatuutti qora.
- Hayyoonni siyaasaa seenaa irraa wanta miira uummataa kakaasu qofa filatanii dhiyeessuun wal-dhabdee uumu; seenaa tokkummaa garuu ni dhoksu.
- Xiinsammuu “Adda Bilisummaa”:
- Sochii barattootaa bara 1960ootaa fi 1970ootaa keessatti, dhaabbileen akka TPLF, ABO (OLF), fi kanneen biroo yaada maarkisizimii fi mormii kolonii fudhatanii ka’an.
- Dargaggoonni umuriin isaanii waggaa 19 hin caalle uummata keenya bilisa baafna jedhanii gara bosonaatti galan; garuu dhaabbileen aangootti dhufan ofuma isaanii sirna hacuucaa duraanii akka bakka bu’an hin beekan turan.
- Yaada Albeert Kaamuu (Albert Camus):
- Albeert Kaamuu akka ibsetti, garboonni bilisummaa argachuuf qabsoo godhanii erga injifatanii booda, bilisummaa mirkaneessuu dhiisanii barcuma mootummaa duraanii sana dhaaluuf fedhu.
Boqonnaa 3: Maniifeestoo TPLF Bara 1976 (1968 A.L.I) fi Jijjiirama Ilaalchaa
- Qabsoo Garee Hawaasaa (Class) fi “Gaaffii Sabaa”:
- Dargiin sirna sooshaalizimii yeroo labsu, TPLF’n mootummaa jiddu-galeessaa irraa adda of baasuuf qabsoo hiyyeeyyii fi sooshaalizimii dhiisee, qabsoo sab-boonummaa Tigraayitti jijjiiree hayyoota Amaaraa akka hacuucaatti dhiyeesse.
- Yaad-rimee Alaarraa Dhaalamu:
- Yaad-rimeen “hanga fottoquutti ofiin of bulchuu” jedhu ilaalcha pirezidaantii Ameerikaa Wudroo Wiilsan (Woodrow Wilson) fi qajeelfama sabootaa kan Vladiimiir Leeniin fi Jooseef Istaaliin irraa kan waraabbame ture; kunis sochii barattootaa (kan akka barruu Waallalliny Makonnin bara 1969) keessaan siyaasa Itoophiyaa seene.
Boqonnaa 4: Wayyaanee 1ffaa (1943) fi Wayyaanee 2ffaa (TPLF)
- Fincila Wayyaanee Isa Duraa (Bara 1943 / 1936 A.L.I):
- Fincilli baha Tigraayitti dhohe kun fincila qonnaan bultootaa, shiftootaa, fi abbootii taayitaa naannichaa kan bulchiinsa badaa, gibira ulfaataa, fi aangoo naannoo dhabamsiisuu Mootii Hayilasillaasee mormuuf ka’eedha.
- Fottoquuf Kan Ka’e Hin Turre: Finciltoonni yeroo sanaa dhaadannoo “Alaabaan keenya alaabaa Itoophiyaati; amantiin keenyas amantii Ortodoksii kan Asee Yohaannisiiti” jedhuun qabsaa’aa turan.
- Wayyaanee Lammaffaa (TPLF):
- Bara 1970oota keessa kan hundeeffame TPLF’n maqaa “Wayyaanee” jedhu kana fudhachuun seenaa fincila qonnaan bultootaa sana gara qabsoo sab-boonummaa fi fottoquutti jijjiire.
Boqonnaa 5: Keeyyata 39, Siyaasa Aangoo, fi Dogoggora Fottoquu
- Keeyyata 39 akka Meeshaa Siyaasaatti:
- Keeyyanni 39 heera mootummaa bara 1995 keessa kan galfameef uummata ittiin sochoosuufi humna ittiin qabachuuf ture malee qabatamaan hojiirra oolchuuf hin turre.
- Dhaabbanni biyya bulchaa ture waggoota 27f aangoo jiddu-galeessaa jabaadhaan erga biyya bulchee booda, fottoquu kan hayyame Eertiraaf qofa ture.
- Maqaa “Gantuu” Jedhu fi Haala Qabatamaa Siyaasaa:
- Siyaasessitoonni yeroo ammaa mootummaa federaalaa wajjin nagaan hojjechuuf yaalan (fakkeenyaaf Geetaachoo Raddaa fi Jeneraal Saadiqaan) gareewwan ciman kanaan akka “gantuutti” lakkaa’amu.
- Seenaa keessatti geggeessitoonni akka Raas Alulaa, Raas Mangashaa Yohaannis, fi Asee Minilik yeroo adda addaatti haala jiru irratti hundaa’anii waliigaltee jijjiiraa turaniiru.
Boqonnaa 6: Tigraay akka Bu’uura Biyyummaa Itoophiyaatti fi Gabrahiywot Baaykadaany
- Tigraay Handhuura Seenaa Itoophiyaati:
- Seenaan mootummaa Itoophiyaa, qubeen, fi caasaaleen durii hundinuu Aksum (Tigraay) keessatti dhalatan. Amantiin Kiristaanaa fi Islaamaas jalqaba Aksumiin biyyattii seenan.
- Ilaalcha Nagadraas Gabrahiywot Baaykadaany:
- Hayyuun beekamaan jaarmayaa 20ffaa jalqabaa Gabrahiywot Baaykadaany akka barreessetti, Tigraay bu’uura Itoophiyaati. Asee Minilik waraana Adwaa fi beela guddaa booda Tigraayiin dagachuun isaanii kan isaan mormisiise ta’us, uummanni Tigraay Itoophiyaa ijaare waan ta’eef hundumaa caalaa biyyattii tursiisuuf itti gaafatamummaa qaba jedhanii amanu turan.
Boqonnaa 7: Wal-xaxinsaa Naannolee, Bakkeewwan Ji’oogiraafii fi Siyaasa Eenyummaa
- Qoodinsa Naannoolee fi Gandaa:
- Seenaa keessatti uummanni kan wal-qoodaa ture gosaan osoo hin taane naannoo fi lafaan ture (Gojjam, Gondar, Wallo, Shawaa; Tigraay keessattis Agaamee, Shiree, Tambeen, Raayyaa).
- Siyaasa Addunyaa Waliin Wal-fakkaachuu:
- Siyaasni eenyummaa Itoophiyaa keessaa siyaasa miiraa fi garee kan addunyaa dhihaa keessatti mul’atu (fakkeenyaaf filannoo Ameerikaa) waliin walfakkaata; kunis beekumsa caalaa miira uummataa kakaasuu irratti hundaa’a.
Boqonnaa 8: Gahee Mana Kiristaanaa, Amantii, fi Mootummaa
- Mootummaa fi Amantii Seenaa Keessatti:
- Seenaa Kibre Negest keessatti sirni mootummaa fi amantiin akka tokko ta’an godhamee mootonni akka “Muudama Waaqaatti” ilaalamu turan.
- Hanqina Hoggansa Amantii Yeroo Waraanaa:
- Waraana Tigraay keessatti ta’ee ture (2020–2022) keessatti, dhaabbileen amantii (keessattuu Manni Kiristaanaa Ortodoksii) gahee araarsummaa fi dhugaa qabachuu dhiisanii siyaasa keessa galuu isaaniitiin qeequun dhiyaateera.
- Kunis Siinoodosii Finfinnee fi diyaaspora/Tigraay gidduutti gargar bahuun akka uumamu sababa ta’eera.
Boqonnaa 9: Karaa Furmaataa – Fitha Negest Irraa Gara Fitha Hizb (Bilisummaa Nam-tokkee)tti
- “Hamaa Ilaalcha Malee Raawwachuu” (Banality of Evil):
- Yaada falaasama Haannaa Aarent (Hannah Arendt) wabiitti qabachuun, uummanni yeroo ofiin yaaduu dhiisee qajeelfama siyaasessitootaa hordofu miidhaan guddaan akka raawwatamu hubachiisan.
- Yaada Fitha Hizb (Haqaa fi Seera Uummataa):
- Bilisummaan dhugaa dhaabbilee siyaasaa irraa osoo hin taane, yaada bilisa ta’e nama dhuunfaa irraa eegala.
- Itoophiyaan sirna seera moototaa (Fitha Negest) irraa gara heera mirga lammiilee dhuunfaa kabachiisu (Fitha Hizb)tti ce’uu qabdi; akkasumas caasaalee aadaa kanneen akka shimgilummaa, iddirii, fi araara hawaasaa jajjabeessuun furmaata waaraa fiduu dandeessi.
