Mata-duree: Dhiibbaa Imaammata Fiskaalaa fi Moonitarii Gaaffii Waliigalaa (Aggregate Demand – AD) Irratti Qaban | IB Macroeconomics
Barsiisaa: Brad Cartwright
Guyyaa Maxxansaa: Amajjii 2, 2016 (Jan 2, 2016)
Seensa: Sanduqa Meeshaalee Diinagdee Kan Mootummaa
- Mootummaan Akka “Maatii” Biyyaatti: Diinagdee gurguddaa (Macroeconomics) keessatti, mootummaan akka maatii biyya tokko bulchuutti ilaalama; inni diinagdee tasgabbeessuu fi qajeelchuuf itti gaafatamummaa qaba.
- Meeshaalee Ijoo Lamaan: Mootummaan diinagdee biyyaa to’achuuf meeshaalee bu’uuraa lama qofa qaba:
- Imaammata Fiskaalaa (Fiscal Policy): Tooftaa taaksii/gibiraa fi baasii mootummaa to’atu.
- Imaammata Moonitarii (Monetary Policy): Tooftaa dhiyeessii maallaqaa fi sadarkaa dhala baankii to’atu.
- Kallattiiwwan Dhiibbaan Irra Ga’u: Meeshaaleen lamaan kun Gaaffii Waliigalaa (Aggregate Demand – AD), Dhiyeessii Waliigalaa (Aggregate Supply – AS), qaala’iinsa gatii (inflation), hojii-dhabdummaa, fi qoodinsa qabeenyaa hawaasa gidduu jiru to’achuuf gargaaru.
Boqonnaa 1: Imaammata Fiskaalaa fi Gaaffii Waliigalaa (AD)
1.1 Hiika Imaammata Fiskaalaa
- Imaammatni fiskaalaa seerota fi qajeelfamoota mootummaan baasii mootummaa fi sadarkaa gibiraa/taaksii (gibira kallattii kan galii irratti fi gibira al-kallattii meeshaalee irratti) to’achuuf baasudha.
1.2 Imaammata Fiskaalaa Qorqaa/Xiqiqeessaa (Contractionary Fiscal Policy)
- Kaayyoo: Yeroo gaaffiin waliigalaa (AD) garmalee ol ka’u, qaala’iinsi gatii ni uumama; sababiin isaas fedhiin waan dabaleef gatiin meeshaalee ni dabala. Diinagdeen akka hin mudhukneefi gatiin akka tasgabbaa’uuf mootummaan sochii diinagdee suutessuu barbaada.
- Akkaataa Hojiirra Oolmaa:
- Mootummaan gibira kallattii (taaksii galii) ykn taaksii al-kallattii ni dabala.
- Kunis galii itti fayyadamaaf oolu (disposable income) kan lammiileen harka qaban ni hir’isa.
- Fakkeenya: Namni tokko waggaatti
$100$100yoo argate, taaksiin25%25%irraa gara30%30%tti yoo ol ka’e, maallaqni harkatti hafu$75$75irraa gara$70$70tti bu’a (dandeettiin bittaa isaa5%5%n gadi bu’a). - Galiin harkaa waan hir’atuuf maamiltoonni bittaa ni hir’isu; kanaanis Gaaffiin Waliigalaa (AD) gara bitaatti siqa (ni xiqqaata).
1.3 Imaammata Fiskaalaa Babal’isaa (Expansionary Fiscal Policy)
Imaammatni kun Gaaffii Waliigalaa (AD) dabaluuf karaalee sadiin hojiirra oola:
- Taaksii Galii Lammiilee Hir’isuu (Bittaa Dabaluu –
CC):- Taaksiin galii yeroo hir’atu, galiin maatiiwwan harkatti hafu ni dabala (kun akkuma mindaan dabalameetti lakkaa’ama).
- Namoonni maallaqa dabalataa kana bittaaf waan oolchaniif fedhiin bittaa waliigalaa ni dabala.
- Taaksii Dhaabbilee/Kompaniilee Hir’isuu (Invastimantii Dabaluu –
II):- Kompaniileen akkuma namoota dhuunfaa bu’aa isaanii irraa gibira kaffalu.
- Taaksiin kompaniilee yeroo hir’atu, bu’aan qulqulluun harka isaaniitti hafu ni guddata.
- Kompaniileen maallaqa kanaan damee haaraa babal’isu (fakkeenyaaf, dhaabbanni Walmart suuqii haaraa yoo bane, namoota 100f hojii uuma; kunis galii haaraa fi bittaa dabalataa fida).
- Baasii Mootummaa Kallattiin Dabaluu (
GG):- Mootummaan pirojektoota gurguddoo bu’uura misoomaa (daandii, riqicha, tajaajila hawaasaa) irratti maallaqa baasa.
- Fakkeenya: Kufiinsa diinagdee bara 2008 keessa, mootummaan Ameerikaa daandiiwwan gurguddoo biyyattii suphuuf doolaara biliyoona 3 (
3 billion3 billion) gadi dhiise. Baasiin mootummaa (GG) kun kallattiin maallaqa baay’ee diinagdee keessa galche, carraa hojii hedduu uume, akkasumas Gaaffii Waliigalaa (AD) gara mirgaatti dhiibe.
Boqonnaa 2: Imaammata Moonitarii fi Gaaffii Waliigalaa (AD)
2.1 Hiika Imaammata Moonitarii fi Baankii Giddu-galeessaa
- Imaammatni moonitarii dhiyeessii baay’ina maallaqaa diinagdee keessa jiruu fi sadarkaa dhala baankii to’achuu irratti xiyyeeffata.
- Innis kan geggeeffamu Baankii Giddu-galeessaa biyya tokkootiini (kan akka Federal Reserve biyya Ameerikaatti).
2.2 Dhiyeessii Maallaqaa To’achuu (Gabaa Boondii)
- Baankiin Giddu-galeessaa waraqaa boondii mootummaa gabaatti gurguruun maallaqa callaa ummata harkaa sassaabee of harkatti qaba.
- Namoonni waraqaa gurgurtaa hin dandeenye fudhatu, maallaqni callaan immoo gabaa keessaa ba’a; kanaan dhiyeessiin maallaqaa ni xiqqaata.
2.3 Dhala Baankii: “Gatii Maallaqaa”
- Dhalli baankii gatii maallaqa liqeeffachuuti.
- Akkuma meeshaa kamiyyuu, gatiin maallaqaa (dhalli) yeroo dabalu, fedhiin liqeeffachuu ni hir’ata; dhalli yeroo bu’u immoo, namoonni baay’inaan liqeeffatanii bitu.
- Fakkeenya (Liqii Manaa): Mana bitachuuf
$100,000$100,000yoo liqeeffatte, dhalli4%4%yoo ta’e waggaatti$4,000$4,000kaffalta; dhalli10%10%yoo ta’e garuu waggaatti$10,000$10,000kaffalta. Dhalli4%4%ta’uu isaatiin namoonni liqeeffachuuf onnatu.
2.4 Sirna Dabarsa Dhalaa: “Reetii Bu’uuraa” (Base Rate)
- Baankiin Giddu-galeessaa Baankii Mootummaati: Baankonni daldalaa (kanneen akka Bank of America, Citibank, Wells Fargo) guyyaa guyyaan Baankii Giddu-galeessaa irraa maallaqa liqeeffatu.
- Reetii Bu’uuraa (Base Rate): Dhala Baankiin Giddu-galeessaa baankota daldalaa irraa barbaadudha:
- Reetii Gadi-aanaa: Yoo Baankiin Giddu-galeessaa reetii kana gadi buuse (fkf., gara
0.5%0.5%tti), baankonni daldalaa gatii salphaan argatanii ummataafis dhala salphaan (fkf.,1.5%1.5%n) liqeessu. - Reetii Olka’aa: Yoo reetiin bu’uuraa ol ka’e, baankota daldalaaf maallaqni qaalii ta’a; isaanis ummata irratti dhala dabalu, kunis bittaa fi liqii ni dhabamsiisa.
- Reetii Gadi-aanaa: Yoo Baankiin Giddu-galeessaa reetii kana gadi buuse (fkf., gara
2.5 Gosoota Imaammata Moonitarii
- Imaammata Moonitarii Babal’isaa (Expansionary / Loose Monetary Policy):
- Baankiin Giddu-galeessaa reetii bu’uuraa ni buusa
→→dhalli baankota daldalaa ni hir’ata→→liqiin ni salphata→→maamiltoonni fi dhaabbileen baay’inaan liqeeffatanii baasii godhu→→Gaaffiin Waliigalaa (AD) ni dabala.
- Baankiin Giddu-galeessaa reetii bu’uuraa ni buusa
- Imaammata Moonitarii Qorqaa (Contractionary / Tight Monetary Policy):
- Baankiin Giddu-galeessaa reetii bu’uuraa ni dabala
→→dhalli ni qaalawa→→liqiin ni hir’ata→→baasiin ni xiqqaata→→Gaaffiin Waliigalaa (AD) ni hir’ata.
- Baankiin Giddu-galeessaa reetii bu’uuraa ni dabala
Boqonnaa 3: Cuunfaa fi Guduunfaa
- Imaammata Fiskaalaa (
T,GT,G): Taaksii fi baasii mootummaa kallattiin to’ata. - Imaammata Moonitarii (
Ms,rMs,r): Dhiyeessii maallaqaa fi dhala baankii Baankii Giddu-galeessaatiin to’ata. - Mootummoonni haala diinagdee fi ilaalcha siyaasaa isaanii irratti hundaa’uun meeshaalee kanneen fayyadamanii Gaaffii Waliigalaa (Aggregate Demand) bal’isu ykn hir’isu.
Itti fufa:
Imaammatoonni lameen Gaaffii Waliigalaa (AD)
– Aggregate Demand) irratti dhiibbaa akkamii akka qaban hubachuuf, duraan dursee foormulaa Gaaffii Waliigalaa sammuutti qabachuun barbaachisaadha:
AD=C+I+G+(X−M)AD=C+I+G+(X−M)CC= Baasii Maamiltootaa / Fayyadama Maatii (Consumer Spending / Household Consumption)II= Invastimantii Dhaabbilee Daldalaa (Investment by Businesses)GG= Baasii Kallattii Mootummaa (Direct Government Spending)(X−M)(X−M)= Al-ergii Qulqulluu (Net Exports = Al-ergii hir’isuu Galchii)
Ibsi gadi fageenyaa kan imaammatoonni lameen dhuunfa dhuunfaatti Gaaffii Waliigalaa fi kutaalee isaa irratti dhiibbaa itti fidan akka armaan gadiitti dhiyaateera.
1. Dhiibbaa Imaammatni Fiskaalaa Gaaffii Waliigalaa (AD) Irratti Qabu
Qaama Geggeessu: Mootummaa Biyyooleessaa (Paarlaamaa, Koongirasii, Ministeera Faayinaansii / Qabeenyaa).
Meeshaalee Ijoo: Baasii Mootummaa (GG) fi Gibira/Taaksii (TT).
Imaammatni fiskaalaa Gaaffii Waliigalaa irratti dhiibbaa kan geessisu kallattiin bittaa fi baasii mootummaatiin, ykn al-kallattiin taaksii jijjiiruun galii maatiiwwanii fi dhaabbilee daldalaa irratti dhiibbaa uumuuni.
code
┌── Taaksii Hir'isuu (Galii/Dhaabbilee) ──► C & I Dabala ────┐
Imaammata Fiskaalaa ───────┤ ├──► AD Gara Mirgaatti Dhiiba (Dabala)
Babal'isaa (Expansionary) └── Baasii Hawaasaa Dabaluu ──────────────► G Kallattiin Dabala ┘
┌── Taaksii Dabaluu ──────────────────────► C & I Hir'isa ───┐
Imaammata Fiskaalaa ───────┤ ├──► AD Gara Bitaatti Dhiiba (Hir'isa)
Qorqaa (Contractionary) └── Baasii Mootummaa Hir'isuu ────────────► G Kallattiin Hir'isa ┘A. Karaalee Dhiibbaan Itti Uumamu (Channels of Influence)
1. Kallattii Baasii Mootummaa (GG)
- Adeemsa Isaa: Mootummaan yeroo bu’uuraalee misoomaa (daandii, riqicha, baabura), tajaajila fayyaa, barnootaa, ykn ittisa biyyaatiif maallaqa ramadu, kun kallattiin fedhii dabalataa diinagdee keessatti uuma.
- Dhiibbaa Dachaa’aa (The Multiplier Effect): Doolaara mootummaan baasu hundi kallattiin kaffaltii qotee-bultootaa, hojjettoota ijaarsaa, fi injinarootaaf ta’a. Namoonni kunniin immoo miindaa argatan meeshaalee fi tajaajiloota biroo bitachuuf waan oolchaniif, diinagdee keessatti bittaa dabalataa marsaa lammaffaa fi sadaffaa uuma; kunis dhiibbaa duraan
ADADirratti dhufe daran guddisa.
2. Kallattii Galii Maatii Itti Fayyadamaaf Ooluu (CC)
- Adeemsa Isaa: Taaksii galii dhuunfaa jijjiiruun galii itti fayyadamaaf oolu (
Yd=Galii−TaaksiiYd=Galii−Taaksii) irratti dhiibbaa fida.- Taaksii Galii Hir’isuu: Maamiltoonni galii isaanii irraa qabeenya guddaa of harkatti hambifatu, dandeettiin bittaa fi amantaan isaaniis ni dabala
→↑C→↑C. - Taaksii Galii Dabaluu: Maallaqa qulqulluu maatiin harkatti qaban ni hir’isa; maatiiwwanis bittaa wantoota bu’uuraa hin taanee ni hir’isu
→↓C→↓C.
- Taaksii Galii Hir’isuu: Maamiltoonni galii isaanii irraa qabeenya guddaa of harkatti hambifatu, dandeettiin bittaa fi amantaan isaaniis ni dabala
3. Kallattii Bu’aa fi Invastimantii Dhaabbilee (II)
- Adeemsa Isaa: Dhaabbileen daldalaa bu’aa argatan irraa taaksii dhaabbilee (corporate tax) kaffalu.
- Taaksii Dhaabbilee Hir’isuu: Bu’aa qulqulluu taaksiin booda hafu ni guddisa. Dhaabbileen maallaqa kanaan maashinoota bitu, gamoo haaraa ijaaru, fi hojii babal’isu
→↑I→↑I. - Taaksii Dhaabbilee Dabaluu: Maallaqa deebisanii invast gochuuf qaban waan hir’isuuf, dhaabbileen pirojektoota babal’isaa dhiisuu ykn tursiisuuf dirqamu
→↓I→↓I.
- Taaksii Dhaabbilee Hir’isuu: Bu’aa qulqulluu taaksiin booda hafu ni guddisa. Dhaabbileen maallaqa kanaan maashinoota bitu, gamoo haaraa ijaaru, fi hojii babal’isu
B. Cuunfaa Qajeelfamoota Imaammata Fiskaalaa AD Irratti
| Gosa Imaammataa | Tarkaanfiiwwan Fudhataman | Dhiibbaa Qabiyyee Irratti | Bu’aa Waliigalaa AD Irratti | Kaayyoo Diinagdee Isa Guddaa |
| Babal’isaa (Expansionary) | • Taaksii galii hir’isuu<br>• Taaksii dhaabbilee hir’isuu<br>• Baasii mootummaa dabaluu | ↑C,↑I,↑G↑C,↑I,↑G | AD Gara Mirgaatti Siqsa (Dabala) | Kufiinsa diinagdee dhabamsiisuu; hojii-dhabdummaa hir’isuu. |
| Qorqaa (Contractionary) | • Taaksii galii dabaluu<br>• Taaksii dhaabbilee dabaluu<br>• Baasii mootummaa hir’isuu | ↓C,↓I,↓G↓C,↓I,↓G | AD Gara Bitaatti Siqsa (Hir’isa) | Diinagdee garmalee mudhuke tasgabbeessuu; qaala’iinsa gatii hir’isuu. |
2. Dhiibbaa Imaammatni Moonitarii Gaaffii Waliigalaa (AD) Irratti Qabu
Qaama Geggeessu: Baankii Giddu-galeessaa (fkf., Federal Reserve, Baankii Giddu-galeessaa Yuurooppi, Baankii Ingilaandi).
Meeshaalee Ijoo: Reetii Dhala Baankii (Base / Policy Rate) fi Dhiyeessii Maallaqaa (Money Supply).
Imaammatni moonitarii baay’inaan kan hojjetu baasii liqeeffannaa fi kaka’umsa qusannaa jijjiiruuni; kunis al-kallattiin bittaa maamiltootaa, invastimantii dhaabbilee, fi al-ergii qulqulluu jijjiira.
codeCode
┌── Dhala Baankii Gadi Buusuu ─► Liqiin Salphachuu ─► ↑ C & ↑ I ──┐
Imaammata Moonitarii ──────┤ ├──► AD Gara Mirgaatti Dhiiba (Dabala)
Babal'isaa (Expansionary) └── Sarafa Maallaqaa Laaffisuu ─► Al-ergii Salphachuu ─► ↑ (X - M) ┘
┌── Dhala Baankii Ol Kaasuu ──► Liqiin Qaala'uu ───► ↓ C & ↓ I ──┐
Imaammata Moonitarii ──────┤ ├──► AD Gara Bitaatti Dhiiba (Hir'isa)
Qorqaa (Contractionary) └── Sarafa Maallaqaa Jabeessuu ─► Al-ergii Qaala'uu ──► ↓ (X - M) ┘A. Karaalee Dhiibbaan Itti Dabarsamu (The Transmission Mechanism)
1. Baasii Liqeeffannaa fi Fayyadama Maatii (CC)
- Adeemsa Isaa: Bittaawwan maamiltootaa gurguddoon (manneen, konkolaataa, meeshaalee gurguddoo) liqii baankii irratti hundaa’u.
- Yeroo Dhalli Gadi Bu’u: Kaffaltiin ji’aa kan liqii manaafi konkolaataa ni hir’ata. Kaardiidhaan liqeeffachuun ni salphata; maatiiwwanis qusachuu mannaa liqeeffatanii bituuf onnatu
→↑C→↑C. - Yeroo Dhalli Ol Ka’u: Liqeeffachuun qaalii ta’a, qusannaan baankii immoo dhala gaarii kenna. Maamiltoonni bittaa gurguddoo dhiisanii maallaqa qusatu
→↓C→↓C.
- Yeroo Dhalli Gadi Bu’u: Kaffaltiin ji’aa kan liqii manaafi konkolaataa ni hir’ata. Kaardiidhaan liqeeffachuun ni salphata; maatiiwwanis qusachuu mannaa liqeeffatanii bituuf onnatu
2. Sadarkaa Bu’aa Madaaluu fi Invastimantii Kaappitaalaa (II)
- Adeemsa Isaa: Dhaabbileen daldalaa pirojektoota haaraa yeroo madaalan, bu’aa pirojekticharraa eegamu baasii liqii (dhala) wajjin wal-bira qabu.
- Yeroo Dhalli Gadi Bu’u: Baasiin liqichaa waan hir’atuuf, pirojektoonni bu’aa xiqqoo qabanillee maallaqa liqeeffatanii hojjechuuf bu’a-qabeessa ta’u
→↑I→↑I. - Yeroo Dhalli Ol Ka’u: Baasiin liqii idaa ni dabala; pirojektoonni hedduun gatii dhalaa caalaa bu’aa waan hin fidneef dhaabbileen pirojektoota isaanii haqaniiru
→↓I→↓I.
- Yeroo Dhalli Gadi Bu’u: Baasiin liqichaa waan hir’atuuf, pirojektoonni bu’aa xiqqoo qabanillee maallaqa liqeeffatanii hojjechuuf bu’a-qabeessa ta’u
3. Reetii Jijjiirraa Sarafaa fi Al-ergii Qulqulluu ((X−M)(X−M))
- Adeemsa Isaa: Kaappitaalli addunyaarraa bu’aa dhala olka’aa barbaacha gara biyyoota adda addaatti socho’a.
- Dhala Biyya Keessaa Gadi Buusuu: Invastaroonni biyya alaa bu’aa gaarii barbaacha maallaqa biyyattii gurguranii ba’u. Kun sarafa maallaqa biyyattii ni laaffisa; oomishni biyyattii biyya alaatti salphaa ta’a, meeshaan biyya alaarraa galu immoo ni qaala’a
→↑(X−M)→↑(X−M). - Dhala Biyya Keessaa Ol Kaasuu: Maallaqa biyya alaa (hot money) ofitti hawwata; kunis sarafa maallaqa biyyattii ni jabeessa. Oomishni biyyattii biyya alatti qaalii ta’a, meeshaan alaa galu immoo biyya keessatti salphata
→↓(X−M)→↓(X−M).
- Dhala Biyya Keessaa Gadi Buusuu: Invastaroonni biyya alaa bu’aa gaarii barbaacha maallaqa biyyattii gurguranii ba’u. Kun sarafa maallaqa biyyattii ni laaffisa; oomishni biyyattii biyya alaatti salphaa ta’a, meeshaan biyya alaarraa galu immoo ni qaala’a
B. Cuunfaa Qajeelfamoota Imaammata Moonitarii AD Irratti
| Gosa Imaammataa | Tarkaanfiiwwan Fudhataman | Dhiibbaa Qabiyyee Irratti | Bu’aa Waliigalaa AD Irratti | Kaayyoo Diinagdee Isa Guddaa |
| Babal’isaa (Expansionary / Loose) | • Reetii bu’uuraa Baankii Giddu-galeessaa buusuu<br>• Boondii bituu (maallaqa gabaatti dhiyeessuu) | ↑C,↑I,↑(X−M)↑C,↑I,↑(X−M) | AD Gara Mirgaatti Siqsa (Dabala) | Kufiinsa yeroo diinagdee mo’achuu; gatii meeshaa garmalee kufu ittisuu. |
| Qorqaa (Contractionary / Tight) | • Reetii bu’uuraa Baankii Giddu-galeessaa ol kaasuu<br>• Boondii gurguruu (maallaqa gabaarraa sassaabuu) | ↓C,↓I,↓(X−M)↓C,↓I,↓(X−M) | AD Gara Bitaatti Siqsa (Hir’isa) | Qaala’iinsa gatii fedhiin dhufu (demand-pull inflation) to’achuu. |
Wal-bira Qabduu: Garaagarummaa Isaan AD Irratti Dhiibbaa Uumuun Qaban
| Amaloota | Imaammata Fiskaalaa | Imaammata Moonitarii |
| Qaama Murteessu | Siyaasessitoota filataman (Mootummaa / Paarlaamaa) | Baankii Giddu-galeessaa walaba ta’e |
| Kallattii Dhiibbaa AD Irratti | Kallattiifi Al-kallattii: Baasii GG yeroma sana kallattiin jijjiiruu danda’a; CC fi II immoo taaksiin jijjiira. | Al-kallattii Qofa: Dirqama baankota daldalaafi gabaa maallaqaa keessa darbuu qaba. |
| Saffisa Hojiirra Oolmaa | Suutaawaa: Falmii siyaasaa, hayyama seera baastotaa, fi karoora baajataa eeguu gaafata. | Saffisaa: Koreen Baankii Giddu-galeessaa halkan tokkotti murteessee hojiirra oolchuu danda’a. |
| Yeroo Dhiibbaan Itti Mul’atu | Yeroo Gabaabaa (Erga labsamee): Baasiin mootummaan kallattiin baase dafee diinagdee qabatamaa keessa gala. | Yeroo Dheeraa (Time Lags): Jijjiiramni dhalaa baankota hunda keessa darbee diinagdee tuquuf ji’oota 12 hanga 18 fudhachuu danda’a. |
